Vihreän valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro
Tampereen kaupunginvaltuuston strategiakeskustelussa 10.10.2001
Pauli Välimäki
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja
Strategiaprosessi on ollut kiinnostava ja antanut mahdollisuuden uudelle valtuustolle käydä sitä paljon puhuttua arvokeskustelua. Tämä on valtuuston yksi tärkeimpiä päätöksiä. Nykyinen hallintomalli korostaa valtuuston roolia strategisena linjanvetäjänä. Siksi myös strategian valmistelun tulee olla valtuustovetoinen. Tältä osin strategiaprosessi toimi tyydyttävästi. Valtuusto piti kolme strategiaseminaaria prosessin alkuvaiheissa, keskellä ja loppupuolella. Seminaarit myös vaikuttivat strategiapaperiin - esimerkiksi hyvän elämän palvelut, työ ja asuminen sekä kestävä kehitys nousivat valtuustokeskustelujen myötä strategian kärkeen. Toisaalta on sanottava, että mitä pidemmälle konkretiaan mentiin, sen vähemmän valtuuston sana muovasi strategiaa. Esimerkiksi kriittisten menestystekijöiden ja arviointikriteerien sekä vuoden 2002 tavoitetasojen määrittely on tapahtunut pääosin strategiaryhmän toimesta.
Tämä on sikäli harmillista, että ymmärtääkseni nämä arviointikriteerit ovat tulossa budjettiin nykyisten toiminnallisten tavoitteiden tilalle - eli ne ovat myös luottamuselimille toiminnan tuloksellisuuden mittareita. Minun on ollut vaikea arvioida asetettujen arviointikriteerien ja tavoitetasojen kattavuutta, olennaisuutta ja haasteellisuutta. Esim. palvelutuotannon suhde (sosiaali- ja terveyspalveluissa kunta 80%, yksityinen ja kolmas sektori 20%, teknisessä toimessa kunta 60 %, yksityinen 40 %) edellyttäisi tietoa siitä, mikä tilanne on nyt ja millä alueilla lisätään yksityisiä palveluja. Tällaisia tavoitetasoihin liittyviä taustatietoja valtuustolle ei ole annettu.
Strategia on tehty tarkasti valitun menetelmän, tasapainoisen onnistumisen metodin, avulla. Lopputuloksen kannalta se vaikuttaa hyvältä menetelmältä, mutta prosessin kuluessa tuli monta kertaa tuntuma, että nyt puhun väärään aikaan, vaikka ehkä oikeasta asiasta. Teki mieli puhua vähän muista näkökulmista kuin menetelmä antoi myöten. Vapaalle keskustelulle olisi voinut antaa lisää tilaa. Strategian esitystapa on myös vähän monimutkainen, mutta varmasti johdonmukainen ja toimiva, kunhan sen jaksaa kahlata läpi ja sisäistää.
Strategian tyyli on kiinnostava. Siinä ei lähdetä nykyhetkestä ja sen ongelmista, vaan vuoden 2012 visiosta, josta käsin tullaan nykypäivää kohti ja päädytään vuoden 2002 tavoitteisiin - joista päätämme suurelta osin jo kuukauden kuluttua budjettikokouksessa. Tällainen lähestymistapa on kiehtova, koska voimme puhua tulevaisuudesta, tavoitteista ja utiopioista. Se varmaan mahdollistaa myös sen, että voimme suurella yksimielisyydellä hyväksyä strategian - yhteisen hyvän määrittely on helpompaa kuin nykyhetken ongelmien kuvaaminen ja ratkaistuista sopiminen.
Valittu tyylilaji voi myös hämätä. Ehkä joku kaupunkilainen erehtyy ajattelemaan, että Tampere jo nyt on kaikem paree kaupunki - tai että Tampereella on jo nyt "asukkaiden tarpeista ja osallistumisesta lähtevät hyvän elämän palvelut". Tämän päivän hätä, eriarvoisuus, toimeentulo-ongelmat, työttömyys, mielenterveysongelmat, kaupungin henkilöstön uupumus tai sosiaali- ja terveyspalveluiden jonot eivät näy strategiassamme muuta kuin rivien välissä.
Sitten strategian sisältöön. Olen iloinen, että kestävä kehitys nousi valtuustokeskustelujen myötä strategiassa erääksi läpikäyväksi lähtökohdaksi. Alunperinhän se oli vain yhden vision osa, eli visio seudullisesti kestävästä kehityksestä. Nimenomaan kasvukeskuksille kestävä kehitys on suuri haaste, koska väestönkasvu, liikenteen kasvu, uusien asunto- ja työpaikka-alueiden tarve sekä taloudellinen kasvu aiheuttavat ongelmia sovittaa kasvu ekologisiin reunaehtoihin.
Seudullinen kehitys on strategian mukaan Tampereen tavoitteena. Tampere on Vuoreksen jälkeen rakennettu rajojaan myöten täyteen. Tiivistysrakentaminen on vielä mahdollista ja sitä tulee jatkaa. Mutta yhä tärkeämpää on yhteinen kaupunkisuunnittelu Tampereen ja naapurikuntien kesken. Toivottavasti jo seuraavassa, vuoden 2012 jälkeisessä strategiassa voimme asettaa visioksi suur-Tampereen, yhteen hiileen puhaltavan kuntayhtymän, jossa kuntarajat eivät haittaa kestävää kaupunkisuunnittelua.
Kaupungin perustehtävä on tuottaa palveluja kuntalaisille, laadukkaasti ja asiakasystävällisesti. Palvelujen tason nostaminen on tämän strategiakauden keskeinen tehtävä. Ensi vuoden osalta painopiste on vanhuspalvelujen tason nostamisessa. Seuraavina vuosina tulee toimiala toimialalta nostaa palvelujen laatutasoa.
Tampereen strategiana on nousta tietoyhteiskunnan ja osaamisen kärkeen. Oli mukava huomata, että Efektian tekemässä mielipidekyselyssä Tampereella oli kaupunkilaisten mielestä maan parhaat internet-palvelut. E-Tampere on siis alkanut jo toteutua.
Tämä vuosikymmen tulee kuntakentässä olemaan suoran demokratian kehittämisen aikaa. Siihen velvoittaa meitä kuntalaki ja myös uusi maankäyttö- ja rakennuslaki. Suoralle osallistumiselle on kehitettävä aivan uudet muodot asukasiltoineen, osallistumisryhmineen, nettikyselyineen ja sosiaalisten vaikutusten arvioineen. On tärkeää että olemme luovia ja ideoimme uusia osallistumismuotoja emmekä anna periksi, vaikka kaikki eivät vedä väkeä. Tampereesta tulee kehittää myös kansalaisten osallistumisen kärkikaupunki.
On hienoa, että Tampere lupaa olla ympäristönsuojelun kärkikaupunki - vuonna 2012. Kasvukeskuksissa lisääntyvät paineet ympäristöä kohtaan niin talouden, liikenteen kuin uusien asunto- ja työpaikka-alueiden kasvun takia. Siksi ympäristöasiat on otettava huomioon niin maankäytössä kuin kaikessa muussakin suunnittelussa. Niitä varten on myös kehitettävä mittareita, joiden avulla voidaan seurata ympäristökuormituksen kehitystä.
Tässä ensimmäisessä uusimuotoisessa strategiassa seurantamittarit ovat vielä vähän hakusassa. Jatkossa niitä on kehitettävä tarkemmiksi ja kattavammiksi. Tämä on kuitenkin hyvä alku ja haluan kiittää strategiaa valmistelleita virkamiehiä hyvästä työstä ja eritoten siitä, että valtuustoa on näinkin herkällä korvalla kuunneltu.