Pauli Välimäki: Puheenvuoro pormestarikeskusteluun 11.6.03

Haluan ensin pohtia sitä, miksi yli vuoden valmisteltu pormestarimalli karahti viime metreillä kiville. Sitähän tämä päätösesitys tarkoittaa. Siinä kyllä päätetään siirtyä pormestarimalliin, mutta vasta seuraavan valtuustokauden puolivälissä. Eikä siinä päätetä millaiseen pormestarimalliin siirrytään. Itse asiassa valtuusto antaa tämän päätösesityksen hyväksyessään blanco-valtakirjan kaupunginhallitukselle määritellä, mitä "tamperelainen pormestarimalli" tarkoittaa.

Päätösesitys on huono kompromissi hyvälle asialle. Se tulee pysäyttämään pormestarimallin valmistelun puoleksitoista vuodeksi, eli tämä valtuusto ei asiaan enää palaa. Jos hyväksymme päätösesityksen, nostamme valtuustona kädet pystyyn ja myönnämme: me emme kykene tekemään päätöstä pormestarimallista. Samalla riskeeraamme koko asian, koska ei ole mitään takeita siitä, onko seuraavassa valtuustossa pormestarimallin kannalla olevaa enemmistöä.

Pormestarimallia on nyt valmisteltu yli vuosi. Jos siihen siirrytään vasta vuoden 2007 alussa, sitä tullaan valmistelemaan neljä ja puoli vuotta. Porvari- ja demariryhmät ovat tekemässä pormestarista tamperelaisen politiikan Iisakin kirkkoa, joka ei valmistu koskaan. Mikään käytännön pakko ei edellytä näin pitkää valmisteluaikaa.

Minulle on vakuuteltu, että isojen ryhmien sisälläkin enemmistö on pormestarimallin takana - ja siksi siitä tänään halutaan tehdä periaatepäätös. Jos näin on, mihin tarvitaan kahden vuoden lisäaika? Päätöksen vesittämiseen? Poliittisiin lehmänkauppoihin? Jonkun ehdokkaan poispelaamiseen? En tiedä, mutta sen haluaisin kuulla vesityksestä vastuussa olevilta.

Porvari- ja demariryhmistä on valitettu, että valtuustoryhmille ei ole annettu riittävästi tietoa asiasta eikä mahdollisuutta keskustella. Kuitenkin pormestarimallia valmistelleessa työryhmässä oli kaupungin korkein virkamies- ja myös luottamusmiesjohto - ja nimenomaan näiden ryhmien edustajat. Strategiatoimikunnassa ovat asiaa olleet käsittelemässä kaikkien ryhmien puheenjohtajat. Kaupunginjohtaja on kiertänyt ryhmissä ja asiaa käsitteleviä seminaareja on ollut useita. Aihetta pohjustanut työryhmän raportti oli varsin seikkaperäinen esitys erilaisista pormestarimalleista.

Jos joku valtuutettu kaiken tämän pormestarikeskustelun jälkeen sanoo, ettei ole saanut tarpeeksi tietoa päätöksenteon pohjaksi, uskallan väittää, että tällainen valtuutettu ei ole tehtäviensä tasalla.

Oma johtopäätökseni on, että pormestarimallin aikalisä tarvittiin pelkästään valtataktisista syistä. Ilmeisesti porvarit ja demarit eivät päässeet sopuun siitä, kumman ryhmän edustaja ykköseksi valitaan ja mitä paikkoja kakkonen saa lohdutukseksi. Siksi asia siirrettiin vaalien yli - ja varmuuden vuoksi vielä uuden valtuustokauden puoliväliin, jolloin jaossa lienevät myös apulaiskaupunginjohtajien postit hallinnonuudistuksen kakkosvaiheessa.

Tällainen valtapeli on ala-arvoista ja kertoo siitä, että demari- ja porvariryhmissä ei kyetty käsittelemään pormestarimallia pelkästään hallinnonuudistuksena, vaan sekoitettiin siihen poliittisia intohimoja ja omien ryhmien valta-asemien pönkittämispyrkimyksiä. Uudistuksen siirtäminen kertoo puolestaan siitä, että akseli on menettänyt sen kuuluisan kykynsä nopeaan ja tehokkaaseen päätöksentekoon. Pormestarimallin juuttuminen demari- ja porvariryhmien sisäisiin erimielisyyksiin osoittaa, että akselista on tullut kaupungin kehittämisen suurin jarru.

Vihreillä olisi ollut valmius päättää pormestarimallista jo tänään. Olemme kertoneet oman kantamme hyvissä ajoin muille ryhmille. Ryhmässämme on kannatusta sekä suoraan kansanvaaliin perustuvalle pormestarimallille että valtuuston valitsemalle pormestarille. Valintatapa ei ole kuitenkaan kynnyskysymys, molemmat vaihtoehdot ovat parempia kuin nykyinen järjestelmä, jossa valtuusto valitsee eläkevirkaan näennäisen puolueettoman virkamieskaupunginjohtajan, joka tosiasiassa käyttää poliittista valtaa. Pormestarimalli toisi kaupunginjohtoon lisää demokratiaa, koska pormestari edustaisi suoraan valtuuston kulloistakin enemmistöä. Hän olisi määräaikainen poliittinen johtaja, jonka kansa voisi vaihtaa tarvittaessa vaaleissa suoraan tai edustajiensa välityksellä.

Jos pormestari valitaan suoralla kansanvaalilla, mitä itse pidän demokraattisimpana vaihtoehtona, on järkevää yhdistää pormestarinvaali kunnallisvaaleihin. Vikkelästi toimien olisimme voineet valita pormestarin jo lokakuun 2004 kunnallisvaaleissa. Se olisi varmasti nostattanut kaupunkilaisten mielenkiintoa vaaleihin ylipäätään ja terästänyt myös puolueiden vaali-intoa. Jos taas valtuuston enemmistö kannattaa valtuuston valitsemaa pormestaria, olisi järkevää että sen valitsisi uusi valtuusto - eli valtuusto valitsisi aina omaksi toimikaudekseen pormestarin. Silloin toteutuisi aidosti valtuuston ja sitä kautta kaupunkilaisten tahto.

Kuntaneuvosmallin kannatus on noussut pormestarikeskustelun viime metreillä. Olen ymmärtänyt, että "tamperelainen malli" tarkoittaa nimenomaan kuntaneuvosmallin yhdistämistä ns. Heurun malliin. Onko näin, se olisi hyvä tietää - samoin se, missä vaiheessa asia tulee valtuuston käsittelyyn, valmiina päätösesityksinä, joiden sisältöön valtuusto ei enää voi vaikuttaa, vai valmistelun alkaessa, jolloin valtuusto voi linjata, haluaako se kansanäänestyksen, valtuuston valitseman pormestarin ja millaisia kuntaneuvoksia. Nimittäin kuntaneuvosmallin voi toteuttaa kovin monella tavalla. En kannata ns. kuntaparlamentarismiin siirtymistä, jossa kaikki kuntaneuvokset valittaisiin vaikkapa yhden äänen enemmistöllä. Kuntalain kirjain ja henki lähtee suhteellisesta demokratiasta, joka tulee näkyä myös kunnan johtotehtävien jakamisessa.

Sinänsä kuntaneuvosmallia kannattaa kehittää. Sen idea on resurssoida johtavat luottamushenkilöt niin, että he voivat keskittyä päätoimisesti luottamustehtävien hoitamiseen. Tampereella esimerkiksi kaupunginhallituksen jäsenyys tai superlautakuntien puheenjohtajuus ovat niin vaativia tehtäviä, että harrastuspohjalta toimiva poliitikko ei niissä pärjää. Tai pärjää kyllä, mutta vain virkamiesten talutusnuorassa kulkien. Omasta kokemuksesta voin myös kertoa, että valtuustoryhmän vetäminen vapaa-ajan harrastuksena on mahdoton tehtävä. Jos haluan vaikuttaa aidosti päätösten valmisteluun, minun on käytettävä siihen päiväsaikaa, jolloin tavoitan virkamiehiä. Ansionmenetyskorvauksia ei kuitenkaan makseta tällaisesta päätösvalmistelusta, vain kokouksissa istumisesta. Olen itse joutunut tilanteeseen, jossa ryhmyrin työ on vähintäänkin puolipäivätoimista ja se näkyy palkkatasoni laskuna ja vaikeuksina hoitaa varsinaisia töitäni.

Tämä on tietysti ollut syy siihen, että Tampereella on iät ja ajat järjestetty aseveliakseliin kuuluneille johtaville poliitikoille sellaisia kunnallisia töitä, joissa he voivat suhteellisen vapaasti käyttää työaikaansa politikoimiseen. Tällaisen kulttuurin aika on ohi ja on siirryttävä tässäkin avoimeen ja demokraattiseen johtamismalliin.

Kannatankin sellaista kuntaneuvosmallia, jossa koko kaupunginhallitus tai vähintäänkin kaupunginhallituksen uusi suunnittelujaosto muodostaa kuntaneuvoston, jonka jäsenille mahdollistetaan päätoiminen luottamustehtävien hoitaminen.

Summa summarum. Pormestarimallin valmistelu on tähdännyt siihen, että järjestelmä voidaan ottaa käyttöön vuoden 2005 alussa. Ei ole esitetty mitään syitä, miksi siitä pitäisi luopua. Jos kuitenkaan ei tässä kokouksessa ole valmiutta päättää pormestarimallin sisällöstä, tämä aikataulu mahdollistaa sen, että nyt päätetään siirtyä pormestarimalliin ja valtuusto päättää vielä ennen vuodenvaihdetta, mikä on se kuuluisa "tamperelainen pormestarimalli". Silloin eduskunta voi ryhtyä valmistelemaan asiasta kokeilulakia vaikka heti ja johtosääntömuutokset ehditään tekemään ensi vuonna.

Esittämäni aikataulu, joka on siis sama kuin kaupunginjohtajan alkuperäinen ehdotus, mahdollistaa sen, että tämä valtuusto päättää pormestarimallin sisällöstä. Se, valitsee pormestarin vanha vai uusi valtuusto vai tamperelaiset kansanäänestyksessä, päätettäisiin siis ennen vuoden vaihdetta valtuustossa. Näin myös ne ryhmät, jotka eivät tähän mennessä ole saaneet muodostettua kantaa asiaan, ehtisivät vielä puoli vuotta kypsytellä kantaansa.

Näillä perusteilla esitän,

että osana kaupungin strategista johtamisjärjestelmää otetaan käyttöön pormestarijärjestelmä vuoden 2005 alussa,
että kaupunginhallitus velvoitetaan valmistelemaan toteutettava tamperelainen malli, sen yksityiskohdat sekä tarvittavat johtosääntömuutokset,
että kaupunginhallitus velvoitetaan valmistelemaan sisäasiainministeriölle kaupungin ehdotus kokeilulain aikaansaamiseksi, jos se on tarpeen ja
että kaupunginvaltuusto päättää mallista 1.1.2004 mennessä.


	Etusivu Henkilöesittely Politiikkaa Usko tai älä Kirjoitukset ja puheet Linkit BLOGI In english	Pauli Välimäki: Puheenvuoro pormestarikeskusteluun 11.6.03 Haluan ensin pohtia sitä, miksi yli vuoden valmisteltu pormestarimalli karahti viime metreillä kiville. Sitähän tämä päätösesitys tarkoittaa. Siinä kyllä päätetään siirtyä pormestarimalliin, mutta vasta seuraavan valtuustokauden puolivälissä. Eikä siinä päätetä millaiseen pormestarimalliin siirrytään. Itse asiassa valtuusto antaa tämän päätösesityksen hyväksyessään blanco-valtakirjan kaupunginhallitukselle määritellä, mitä "tamperelainen pormestarimalli" tarkoittaa. Päätösesitys on huono kompromissi hyvälle asialle. Se tulee pysäyttämään pormestarimallin valmistelun puoleksitoista vuodeksi, eli tämä valtuusto ei asiaan enää palaa. Jos hyväksymme päätösesityksen, nostamme valtuustona kädet pystyyn ja myönnämme: me emme kykene tekemään päätöstä pormestarimallista. Samalla riskeeraamme koko asian, koska ei ole mitään takeita siitä, onko seuraavassa valtuustossa pormestarimallin kannalla olevaa enemmistöä. Pormestarimallia on nyt valmisteltu yli vuosi. Jos siihen siirrytään vasta vuoden 2007 alussa, sitä tullaan valmistelemaan neljä ja puoli vuotta. Porvari- ja demariryhmät ovat tekemässä pormestarista tamperelaisen politiikan Iisakin kirkkoa, joka ei valmistu koskaan. Mikään käytännön pakko ei edellytä näin pitkää valmisteluaikaa. Minulle on vakuuteltu, että isojen ryhmien sisälläkin enemmistö on pormestarimallin takana - ja siksi siitä tänään halutaan tehdä periaatepäätös. Jos näin on, mihin tarvitaan kahden vuoden lisäaika? Päätöksen vesittämiseen? Poliittisiin lehmänkauppoihin? Jonkun ehdokkaan poispelaamiseen? En tiedä, mutta sen haluaisin kuulla vesityksestä vastuussa olevilta. Porvari- ja demariryhmistä on valitettu, että valtuustoryhmille ei ole annettu riittävästi tietoa asiasta eikä mahdollisuutta keskustella. Kuitenkin pormestarimallia valmistelleessa työryhmässä oli kaupungin korkein virkamies- ja myös luottamusmiesjohto - ja nimenomaan näiden ryhmien edustajat. Strategiatoimikunnassa ovat asiaa olleet käsittelemässä kaikkien ryhmien puheenjohtajat. Kaupunginjohtaja on kiertänyt ryhmissä ja asiaa käsitteleviä seminaareja on ollut useita. Aihetta pohjustanut työryhmän raportti oli varsin seikkaperäinen esitys erilaisista pormestarimalleista. Jos joku valtuutettu kaiken tämän pormestarikeskustelun jälkeen sanoo, ettei ole saanut tarpeeksi tietoa päätöksenteon pohjaksi, uskallan väittää, että tällainen valtuutettu ei ole tehtäviensä tasalla. Oma johtopäätökseni on, että pormestarimallin aikalisä tarvittiin pelkästään valtataktisista syistä. Ilmeisesti porvarit ja demarit eivät päässeet sopuun siitä, kumman ryhmän edustaja ykköseksi valitaan ja mitä paikkoja kakkonen saa lohdutukseksi. Siksi asia siirrettiin vaalien yli - ja varmuuden vuoksi vielä uuden valtuustokauden puoliväliin, jolloin jaossa lienevät myös apulaiskaupunginjohtajien postit hallinnonuudistuksen kakkosvaiheessa. Tällainen valtapeli on ala-arvoista ja kertoo siitä, että demari- ja porvariryhmissä ei kyetty käsittelemään pormestarimallia pelkästään hallinnonuudistuksena, vaan sekoitettiin siihen poliittisia intohimoja ja omien ryhmien valta-asemien pönkittämispyrkimyksiä. Uudistuksen siirtäminen kertoo puolestaan siitä, että akseli on menettänyt sen kuuluisan kykynsä nopeaan ja tehokkaaseen päätöksentekoon. Pormestarimallin juuttuminen demari- ja porvariryhmien sisäisiin erimielisyyksiin osoittaa, että akselista on tullut kaupungin kehittämisen suurin jarru. Vihreillä olisi ollut valmius päättää pormestarimallista jo tänään. Olemme kertoneet oman kantamme hyvissä ajoin muille ryhmille. Ryhmässämme on kannatusta sekä suoraan kansanvaaliin perustuvalle pormestarimallille että valtuuston valitsemalle pormestarille. Valintatapa ei ole kuitenkaan kynnyskysymys, molemmat vaihtoehdot ovat parempia kuin nykyinen järjestelmä, jossa valtuusto valitsee eläkevirkaan näennäisen puolueettoman virkamieskaupunginjohtajan, joka tosiasiassa käyttää poliittista valtaa. Pormestarimalli toisi kaupunginjohtoon lisää demokratiaa, koska pormestari edustaisi suoraan valtuuston kulloistakin enemmistöä. Hän olisi määräaikainen poliittinen johtaja, jonka kansa voisi vaihtaa tarvittaessa vaaleissa suoraan tai edustajiensa välityksellä. Jos pormestari valitaan suoralla kansanvaalilla, mitä itse pidän demokraattisimpana vaihtoehtona, on järkevää yhdistää pormestarinvaali kunnallisvaaleihin. Vikkelästi toimien olisimme voineet valita pormestarin jo lokakuun 2004 kunnallisvaaleissa. Se olisi varmasti nostattanut kaupunkilaisten mielenkiintoa vaaleihin ylipäätään ja terästänyt myös puolueiden vaali-intoa. Jos taas valtuuston enemmistö kannattaa valtuuston valitsemaa pormestaria, olisi järkevää että sen valitsisi uusi valtuusto - eli valtuusto valitsisi aina omaksi toimikaudekseen pormestarin. Silloin toteutuisi aidosti valtuuston ja sitä kautta kaupunkilaisten tahto. Kuntaneuvosmallin kannatus on noussut pormestarikeskustelun viime metreillä. Olen ymmärtänyt, että "tamperelainen malli" tarkoittaa nimenomaan kuntaneuvosmallin yhdistämistä ns. Heurun malliin. Onko näin, se olisi hyvä tietää - samoin se, missä vaiheessa asia tulee valtuuston käsittelyyn, valmiina päätösesityksinä, joiden sisältöön valtuusto ei enää voi vaikuttaa, vai valmistelun alkaessa, jolloin valtuusto voi linjata, haluaako se kansanäänestyksen, valtuuston valitseman pormestarin ja millaisia kuntaneuvoksia. Nimittäin kuntaneuvosmallin voi toteuttaa kovin monella tavalla. En kannata ns. kuntaparlamentarismiin siirtymistä, jossa kaikki kuntaneuvokset valittaisiin vaikkapa yhden äänen enemmistöllä. Kuntalain kirjain ja henki lähtee suhteellisesta demokratiasta, joka tulee näkyä myös kunnan johtotehtävien jakamisessa. Sinänsä kuntaneuvosmallia kannattaa kehittää. Sen idea on resurssoida johtavat luottamushenkilöt niin, että he voivat keskittyä päätoimisesti luottamustehtävien hoitamiseen. Tampereella esimerkiksi kaupunginhallituksen jäsenyys tai superlautakuntien puheenjohtajuus ovat niin vaativia tehtäviä, että harrastuspohjalta toimiva poliitikko ei niissä pärjää. Tai pärjää kyllä, mutta vain virkamiesten talutusnuorassa kulkien. Omasta kokemuksesta voin myös kertoa, että valtuustoryhmän vetäminen vapaa-ajan harrastuksena on mahdoton tehtävä. Jos haluan vaikuttaa aidosti päätösten valmisteluun, minun on käytettävä siihen päiväsaikaa, jolloin tavoitan virkamiehiä. Ansionmenetyskorvauksia ei kuitenkaan makseta tällaisesta päätösvalmistelusta, vain kokouksissa istumisesta. Olen itse joutunut tilanteeseen, jossa ryhmyrin työ on vähintäänkin puolipäivätoimista ja se näkyy palkkatasoni laskuna ja vaikeuksina hoitaa varsinaisia töitäni. Tämä on tietysti ollut syy siihen, että Tampereella on iät ja ajat järjestetty aseveliakseliin kuuluneille johtaville poliitikoille sellaisia kunnallisia töitä, joissa he voivat suhteellisen vapaasti käyttää työaikaansa politikoimiseen. Tällaisen kulttuurin aika on ohi ja on siirryttävä tässäkin avoimeen ja demokraattiseen johtamismalliin. Kannatankin sellaista kuntaneuvosmallia, jossa koko kaupunginhallitus tai vähintäänkin kaupunginhallituksen uusi suunnittelujaosto muodostaa kuntaneuvoston, jonka jäsenille mahdollistetaan päätoiminen luottamustehtävien hoitaminen. Summa summarum. Pormestarimallin valmistelu on tähdännyt siihen, että järjestelmä voidaan ottaa käyttöön vuoden 2005 alussa. Ei ole esitetty mitään syitä, miksi siitä pitäisi luopua. Jos kuitenkaan ei tässä kokouksessa ole valmiutta päättää pormestarimallin sisällöstä, tämä aikataulu mahdollistaa sen, että nyt päätetään siirtyä pormestarimalliin ja valtuusto päättää vielä ennen vuodenvaihdetta, mikä on se kuuluisa "tamperelainen pormestarimalli". Silloin eduskunta voi ryhtyä valmistelemaan asiasta kokeilulakia vaikka heti ja johtosääntömuutokset ehditään tekemään ensi vuonna. Esittämäni aikataulu, joka on siis sama kuin kaupunginjohtajan alkuperäinen ehdotus, mahdollistaa sen, että tämä valtuusto päättää pormestarimallin sisällöstä. Se, valitsee pormestarin vanha vai uusi valtuusto vai tamperelaiset kansanäänestyksessä, päätettäisiin siis ennen vuoden vaihdetta valtuustossa. Näin myös ne ryhmät, jotka eivät tähän mennessä ole saaneet muodostettua kantaa asiaan, ehtisivät vielä puoli vuotta kypsytellä kantaansa. Näillä perusteilla esitän, että osana kaupungin strategista johtamisjärjestelmää otetaan käyttöön pormestarijärjestelmä vuoden 2005 alussa, että kaupunginhallitus velvoitetaan valmistelemaan toteutettava tamperelainen malli, sen yksityiskohdat sekä tarvittavat johtosääntömuutokset, että kaupunginhallitus velvoitetaan valmistelemaan sisäasiainministeriölle kaupungin ehdotus kokeilulain aikaansaamiseksi, jos se on tarpeen ja että kaupunginvaltuusto päättää mallista 1.1.2004 mennessä.