Valtuustoaloite luonnontieteellisen museon avaamiseksi Tampereella

7.9.2005

Tampereen kokoinen kaupunki tarvitsee luonnontieteellisen museon. Se palvelisi yksityisiä ihmisiä ja erityisesti kouluopetusta esitellessään monipuolisesti luontoa ja tutustuttaisi ihmisiä pirkanmaa-laisen luonnon erityispiirteisiin. Kansalaisten luontotietous yleissivistyksen osana on päässyt rapis-tumaan, vaikka luontotiedon merkitys korostuu entisestään ympäristöuhkien aikakautena.

Luonnontieteellistä aineistoa on kartutettu paikallisten luonnonharrastajien toimesta jo 100 vuotta. Tampereella toimi luonnontieteellinen museo vuosina 1961-1994. Valtuuston päätöksellä kaupunki otti lokakuussa 1961 vastaan Tampereen luonnonystävien yhdistyksen kokoelmat ja sitoutui niiden ylläpitoon, kunnostukseen ja täydentämiseen. Museon kävijämäärät olivat suurimmat muihin kau-pungin museoihin verrattuna: vielä 1992 vierailijoita oli lähes 25 000. Vuonna 1994 museo puret-tiin Metson alakerrasta ja kokoelmat siirrettiin varastoon Tampellan tiloihin. Lupaus museon uudel-leen avaamisesta on ollut ilmassa tästä lähtien, mutta päätöksiä ja aikataulua ei ole tehty.

Hyönteiskokoelmat käsittävät lähes 50 000 näytettä ja kasvikokoelmat noin 35 000 näytettä. Hyön-teiskokoelmat eivät ole tällä hetkellä välittömässä tuhoutumisvaarassa, koska Tampereen hyönteis-tutkijain seura on ottanut kokoelmat aktiivisesti hoitoonsa. Muutoin kokoelmat olisivat varmasti jo tuhoutuneet. Harrastajat eivät ole saaneet korvausta kokoelmien hoidosta, mutta museotoimi on suhtautunut myötämielisesti harrastajien työhön ja toimittanut tarvikkeita ja laitteita tarvittaessa. Isompia kehityshankkeita ei ole toteutettu museon tulevaisuuden ollessa epäselvä.

Museon kirjasto on vanhentunut - uutta materiaalia ei ole tullut 10-20 vuoteen - ja täysin järjestä-mättä. Kasvikokoelmat olivat kasvitieteellisen yhdistyksen hoidossa aktiivisesti vuoteen 1994 saakka, mutta sen jälkeen ei yhdistyksen toimijoilla ole ollut mahdollisuutta huolehtia kokoelmista. Noin kolmannes 500 lintu- ja nisäkäsnäytteestä saattaa olla tuhoutunut ylläpidon puutteessa.

Kun ympäristötietokeskusta suunniteltiin, oli tavoitteena kokonaan uusi rakennus, johon olisi sijoit-tunut myös luonnontieteellinen museo. Nykyisissä Moreenian tiloissa se ei ole mahdollista, eikä ympäristötietokeskuksen kakkosvaiheen toteutuminen lähivuosina ole todennäköistä. Luonnontie-teellisen museon kokoelmilla ei ole enää aikaa odottaa.

Museolle on löydettävä mahdollisimman nopeasti pysyvä sijoituspaikka, jossa on soveltuvat tilat niin yleisönäyttelyille kuin myös tutkimuskäytössä oleville kokoelmille. Tulisi selvittää mahdolli-suudet avata museo esimerkiksi Vapriikin yhteydessä. Museoon tulee saada vähintään yksi päätoi-minen työntekijä, jolla on luonnontieteellinen koulutus. Myös museon kirjasto on järjestettävä ja saatettava ajan tasalle. Hyvin toiminut yhteistyö luonnonharrastajien kanssa tulee turvata myös mu-seon avaamisen jälkeenkin.

Vuosikymmeniä jatkunut aineiston kerääminen on luonut pohjan luonnontieteelliselle museotoi-minnalle Tampereella. Tampereen kaupungin on lunastettava lupauksensa kokoelmien ylläpidosta ja kehittämisestä.

Esitämme, että kaupunginhallitus ryhtyy toimiin luonnontieteellisen museon avaamiseksi mahdollisimman nopeasti esimerkiksi Vapriikin tiloissa.

Tampereen vihreä valtuustoryhmä


	Etusivu Henkilöesittely Politiikkaa Usko tai älä Kirjoitukset ja puheet Linkit BLOGI In english	Valtuustoaloite luonnontieteellisen museon avaamiseksi Tampereella 7.9.2005 Tampereen kokoinen kaupunki tarvitsee luonnontieteellisen museon. Se palvelisi yksityisiä ihmisiä ja erityisesti kouluopetusta esitellessään monipuolisesti luontoa ja tutustuttaisi ihmisiä pirkanmaa-laisen luonnon erityispiirteisiin. Kansalaisten luontotietous yleissivistyksen osana on päässyt rapis-tumaan, vaikka luontotiedon merkitys korostuu entisestään ympäristöuhkien aikakautena. Luonnontieteellistä aineistoa on kartutettu paikallisten luonnonharrastajien toimesta jo 100 vuotta. Tampereella toimi luonnontieteellinen museo vuosina 1961-1994. Valtuuston päätöksellä kaupunki otti lokakuussa 1961 vastaan Tampereen luonnonystävien yhdistyksen kokoelmat ja sitoutui niiden ylläpitoon, kunnostukseen ja täydentämiseen. Museon kävijämäärät olivat suurimmat muihin kau-pungin museoihin verrattuna: vielä 1992 vierailijoita oli lähes 25 000. Vuonna 1994 museo puret-tiin Metson alakerrasta ja kokoelmat siirrettiin varastoon Tampellan tiloihin. Lupaus museon uudel-leen avaamisesta on ollut ilmassa tästä lähtien, mutta päätöksiä ja aikataulua ei ole tehty. Hyönteiskokoelmat käsittävät lähes 50 000 näytettä ja kasvikokoelmat noin 35 000 näytettä. Hyön-teiskokoelmat eivät ole tällä hetkellä välittömässä tuhoutumisvaarassa, koska Tampereen hyönteis-tutkijain seura on ottanut kokoelmat aktiivisesti hoitoonsa. Muutoin kokoelmat olisivat varmasti jo tuhoutuneet. Harrastajat eivät ole saaneet korvausta kokoelmien hoidosta, mutta museotoimi on suhtautunut myötämielisesti harrastajien työhön ja toimittanut tarvikkeita ja laitteita tarvittaessa. Isompia kehityshankkeita ei ole toteutettu museon tulevaisuuden ollessa epäselvä. Museon kirjasto on vanhentunut - uutta materiaalia ei ole tullut 10-20 vuoteen - ja täysin järjestä-mättä. Kasvikokoelmat olivat kasvitieteellisen yhdistyksen hoidossa aktiivisesti vuoteen 1994 saakka, mutta sen jälkeen ei yhdistyksen toimijoilla ole ollut mahdollisuutta huolehtia kokoelmista. Noin kolmannes 500 lintu- ja nisäkäsnäytteestä saattaa olla tuhoutunut ylläpidon puutteessa. Kun ympäristötietokeskusta suunniteltiin, oli tavoitteena kokonaan uusi rakennus, johon olisi sijoit-tunut myös luonnontieteellinen museo. Nykyisissä Moreenian tiloissa se ei ole mahdollista, eikä ympäristötietokeskuksen kakkosvaiheen toteutuminen lähivuosina ole todennäköistä. Luonnontie-teellisen museon kokoelmilla ei ole enää aikaa odottaa. Museolle on löydettävä mahdollisimman nopeasti pysyvä sijoituspaikka, jossa on soveltuvat tilat niin yleisönäyttelyille kuin myös tutkimuskäytössä oleville kokoelmille. Tulisi selvittää mahdolli-suudet avata museo esimerkiksi Vapriikin yhteydessä. Museoon tulee saada vähintään yksi päätoi-minen työntekijä, jolla on luonnontieteellinen koulutus. Myös museon kirjasto on järjestettävä ja saatettava ajan tasalle. Hyvin toiminut yhteistyö luonnonharrastajien kanssa tulee turvata myös mu-seon avaamisen jälkeenkin. Vuosikymmeniä jatkunut aineiston kerääminen on luonut pohjan luonnontieteelliselle museotoi-minnalle Tampereella. Tampereen kaupungin on lunastettava lupauksensa kokoelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. Esitämme, että kaupunginhallitus ryhtyy toimiin luonnontieteellisen museon avaamiseksi mahdollisimman nopeasti esimerkiksi Vapriikin tiloissa. Tampereen vihreä valtuustoryhmä