Politiikan päiväkirja
2008

Viikko 42

Otin torstain ja perjantain ylityövapaita ja lähdin palelemaan vaalitorille. Vettä vihkoi - tietysti. Se vähensi väkeä, mutta mukavia keskusteluja silti syntyi. Eräskin pariskunta tiiraili kauan vihreiden ehdokasjulistetta ja heidän kanssaan sukeutui pitkä keskustelu.

- Niin, me olemme kyllä Karjalohjalta, he sitten tuumivat.

o o o

Vihreillä on eka kertaa täydet sata ehdokasta ja se näkyy vaalimökillä, kampanjoijia on aiempaa enemmän, myös mainokset ovat laadukasta painotyötä useimmilla. Ehdokasjoukko on monipuolisempi kuin koskaan, hyvä ehdokas löytyy varmasti jokaiselle vihreitä arvoja kannattavalle. Suurin osa ehdokkaista on ensikertalaisia, tuoreuttakin siis löytyy meidän kokeneiden konkareiden rinnalla.

Tutustun siinä esitteitä jakaessa itsekin uusiin ehdokkaisiimme. Mielenkiintoisia tuttavuuksia.

Petri Karisma on aktiivinen vapaa-ajattelija, tunnettu eroakirkosta.fi -sivujen tekijänä. Joille muuten Tampereen seurakunnat tekivät juuri vastinparin eroakirkosta.info. Petri on vapaa-ajattelussaan intomielinen mies, mutta fiksu sellainen.

Kuuntelin tänään radiosta Petrin ja seurakuntien eroakirkosta.infon tekijän Ilkka Kalmanlehdon väittelyn. Petri moitti sitä että seurakunta on tehnyt omista sivuistaan saman näköisiä kuin vapaa-ajattelijoiden sivut. Ilkka totesi tyynen rauhallisesti, että värit ovat hyvät ja toimivat. Seurakuntien sivuilla on kuulemma käynyt valtavasti kävijöitä ja ihmisillä on paljon kysyttävää.

Hyvä niin. Mutta palataanpa takaisin vaalimökille. Tämä Ilkka Kalmanlehto on muuten yhden ehdokkaamme, Iida Kalmanlehdon eno. Iida taas tuli tunnetuksi kesällä, kun joku heppu tyrkkäsi hänet pyöränsä kanssa bussin alle Itsenäisyydenkadulla. Iida kuntoutui ja on nyt ehdokkaamme tunnuslauseella: "Pyöriä! Busseja! Prioriteettejä!" Hyvä Iida.

Petri Siuro jakoi esitteitään hymyillen iloisesti ihmisille. Suurin osa ottikin lehtiset vastaan. Petri on sairaanhoitaja ja ollut aiemminkin ehdolla. Hän asuu Pyynikin näkötornin vieressä pikku mökissä, jonne ei tule vettäkään. Kantaa kuulemma ämpärillä munkkikahvilasta. Petri kertoi kunnostavansa huvilaa saareen, huvila on 120 vuotta vanha Lielahden kartanon puutarhurin talo, eli ns. Gaddin mökki, joka oli tuhoutumassa hyvää vauhtia,mutta hän päätti pelastaa sen ja antaa sille uuden elämän.

Hyvä Petri.

Rouvanikin oli paikalla, rolloppina tosin vain huojui tuulessa, mutta piti meitä silmällä ja tsemppasi. Iltapäivällä Irene tuli ruumiillisestikin paikalle ja kertoi käyneensä Mustassa Lampaassa tutustumassa asunnottomien tilanteeseen. Hän oli aika tuohduksissaan. Musta Lammas tarjoaa päivittäin 160 asunnottomalle apua arjessa jaksamisessa, mutta kaupunki ei toimintaa tue mitenkään. Tarjoaapa vain uutta tilaa ratapiha-alueelta Viinikan liikenneympyrän läheltä!

Kerran vastaavan paikan jo onnistuimme torjumaan. Ei asunnottomia pidä heittää epäinhimillisiin oloihin, heille pitää järjestää asuntoja.

Hyvä Irene.

o o o

Perjantaina minulta meni puoli päivää ruudun ääressä, kun junailimme Koukkuniemi suojeltava -adressin ja keräsin siihen tukijoita.

Tavoite on tämä: Koukkuniemen 1920-luvulla ja 1950-luvulla rakennettu pihamiljöö kauniine taloineen on suojeltava asemakaavalla. Jukola-taloa ei saa purkaa, vaan se pitää kunnostaa. Täydennysrakentamiselle on tilaa muuallakin.

Vetoomus löytyy osoitteesta www.adressit.com/koukkuniemi.

o o o

Lauantaina roudasin Irenen ja äänentoistolaitteet ja rollopit Siperiaan vihreiden naisten vaalitilaisuuteen. Väkeä oli kaksin verroin odotuksiin nähden, mutta syykin selvisi pian: kahvilaan on buukattu kokoomuksen tilaisuus samaan aikaan. No, alkuhämmennyksen jälkeen jaoimme ajan sopuisasti kahtia, ja molemmat saivat taatusti uusia kuulijoita ja käännytettäviä!

Sunnuntaina olin taas torilla, kun Irene puhui naisten hoivakahvilassa. Ihmisiä oli liikkeellä mukavasti, vaikka oli pyhä. Sain suositella eräälle naiselle vihreitä naisehdokkaita ja veikata ketkä menevät läpi. Irene ja Maija Kajan nyt ainakin, mutta sitten onkin vaikea sanoa, ketkä nousevat Rosa Meriläisen ja Laura Valkeasuon tilalle. Toivottavasti ainakin nykyiset vahvat luottamushenkilömme Tiina Airaksinen, Niina Rissanen, Mervi Janhunen ja Amu Urhonen.

Niin, kahta lisäpaikkaahan tavoittelemme.

Eläkeläisiä käy vaalimökillä aika paljon, monen kanssa tulee kiinnostavia keskusteluja. Eräs fiksu pariskunta tenttasi pitkään minua Rantaväylän tunnelista. Emme päässeet yhteisymmärrykseen, mutta hyväntuulisina poistuivat, kun olivat saaneet sanoa sanottavansa.

Toinen eläkeläinen - hänkin oppineen oloinen herrasmies - esitti todella mietittyjä ehdotuksia joukkoliikenteen kehittämiseksi, mukaan lukien raideliikenne. Eikä kauhistellut tunneliakaan, totesipa vain että se tulee tulevia sukupolvia varten.

Tätä onkin monen nykytamperelaisen vaikea nähdä. Tunnelia tai edes ratikkaa ei tarvita nykyisen Tampereen tarpeisiin, mutta molempia tarvitaan vuonna 2030, jolloin kaupunkiseudulla asuu ennusteiden mukaan 70 000 - 90 000 asukasta enemmän.

o o o

Lauantain Aamulehdessä oli toimittaja Riitta Järventien kolumni "pormestarivaalista". Siinä oli useita virheitä ja väärinkäsityksiä:

- XL-puolueet eivät ole sopineet mitään vaalien jälkeisestä ajasta. Katsotaan ensin vaalit ja annetaan kansan puhua.

- Kuntavaaleissa ei valita pormestaria, vaan valtuusto. Ja se valitsee pormestarin valtuutettujen joukosta.

- Kaikki puolueet ovat ennen vaaleja samalla viivalla, vasta vaalien jälkeen puolueet voidaan jakaa pieniin ja suuriin. Tällaista järjestelmää kutsutaan demokratiaksi.

- Suurin puolue ei automaattisesti saa pormestarin paikkaa, vaan se puolue, jonka ehdokasta valtuuston enemmistö kannattaa. Tämä on monipuoluemaan käytäntö, suurimman puolueen oikeus pormestarin paikkaan taas on kaksipuoluemaiden käytäntö.

- Vielä hullumpi ajatus on, että eniten ääniä saanut pormestariehdokas valittaisiin automaattisesti pormestariksi. Tämä on mahdollista vain kansanvaalissa, jossa siinäkin vaaditaan että yli puolet äänestäjistä kannattaa pormestariksi valittavaa. Puolueiden p-ehdokkaiden henkilökohtaisilla äänimäärillä ei ole mitään merkitystä, kunhan ehdokkaat pääsevät valtuustoon.

Aamulehti on lahjakkaasti sotkenut ihmisten käsityksiä siitä, mistä vaaleissa on kyse. Nyt ei valita pormestaria, vaan valtuusto.