Politiikan päiväkirja
2007

Viikko 6

Maanantai 5.2.

Kirje Jukka Gustafssonille.

Kiitos "kirjeestä vihreille", joka julkaistiin Demarissa 24.1. Koska luen lehteä epäsäännöllisesti, sain jutun käsiini vasta nyt.

Kerrot kirjeessäsi, että olet ollut punavihreä jo yli 10 vuotta, mutta nyt olet poistamassa vihreyden tästä sanasta. Olemme kuulemma asumiserossa, vihreät ja sinä, syksyn pormestarivaalin johdosta. Väität, että nimenomaan me vihreät emme hyväksyneet Hanna Tainiota valtuuston johtoon. Pidät meitä epäreiluina, kun emme neuvotelleet myös sosialidemokraattien kanssa pormestarivaalin alla. Puhut "naimakaupasta kokoomuksen kanssa" ja katsot että vihreät kuuluvat "ei-porvariblokkiin".

Siinä kirjeesi sisältö lyhyesti.

Olen pahoillani, että et ole vieläkään toipunut syyskuussa käydystä pormestarivaalista. Onhan siitä pian jo puoli vuotta. Märehditkö kaikkia poliittisia tappioita näin kauan ja hartaasti? Itse olen tottunut kääntämään tappioille selkäni ja katsomaan toiveikkaasti uusiin haasteisiin.

Ihmettelen myös sitä, että annat Demarin lukijoille väärää tietoa tapahtumista. Tiedän sinun tietävän totuuden. Vihreät neuvottelivat myös demarien kanssa ennen pormestarivaalia, kuten olen julkisesti useammankin kerran todennut. Minulle kerrottiin sinunkin tietävän neuvotteluista ja antaneen siunauksen "tarjoukselle" jonka demarit vihreille tekivät. Te olisitte antaneet vihreille valtuuston varapuheenjohtajuuden, jos olisimme tukeneet Hanna Tainiota. Nimenomaan sinä olisit esittänyt tätä valtuustossa! Nyt kuitenkin väität että emme neuvotelleet teidän kanssanne. Tuo ei ole reilua.

Miksi emme hyväksyneet tarjoustanne? Koska se ei olisi lopettanut sitä epädemokraattista peliä, jota olitte pelanneet vuosikaudet kokoomuksen kanssa. Sinäkin. Olet ollut yksi aseveliakselin uskollisimpia napinpainajia. Olet äänestänyt ryhmäkurin mukana, vaikka mielessäsi olet ajatellut toisin. Ja usein sanonutkin sen minulle, vierekkäin kun vuosikaudet valtuustossa istuimme. Punavihreytesi ei koskaan edennyt tekoihin saakka Tampereella - eduskunnasta en nyt puhu.

Tiedät myös sen, että ei vain vihreät, vaan koko ryhmä 20 oli sitä mieltä, että valtuuston puheenjohtajuus kuuluu ryhmä 20:lle, eikä demareille. Tässä ei ollut mitään henkilökohtaista Hanna Tainiota kohtaan. Hän oli hyvä puheenjohtaja. Mutta kun pormestari tuli kokoomuksesta ja neljä apulaispormestaria demareista, vasemmistoliitosta ja kokoomuksesta, ei jaossa ollut enää kuin yksi tärkeä luottamustehtävä. Jos olisimme senkin antaneet demareille, ei ryhmä 20 olisi saanut mitään. Tämäkö olisi ollut sinusta oikein ja kohtuullista?

Se että tuollaisia ihmettelet, kertoo että et halua tunnustaa suhteellisen demokratian arvoa. Meille se on niin iso arvo, että se ratkaisi pormestaripelin. Kokoomus luopui aseveliakselin enemmistödiktatuurista ja suostui jakamaan vallan kaikkien valtuustoryhmien kesken. Myös demarit ovat saaneet pitää sen mikä teille kuuluu. Mutta liiasta olette joutuneet luopumaan. Minusta se on oikein ja kohtuullista.

Ei vihreä liike Suomessa ole koskaan ollut "punavihreä". Siinä suhteessa sinua on aina vaivannut värisokeus. Vihreät eivät ole oikealla eivätkä vasemmalla, vaan edellä, kuuluu vanha slogan. Toki joukossamme on paljon punavihreitä, mutta niin on muitakin värisävyjä ja enemmistö lienee vain vihreitä. Itse asemoin vanhalla poliittisella kartalla itseni keskelle. Se on hyvä paikka tehdä yhteistyötä asiakohtaisesti eri puolueiden kanssa.

Yhteistyö kokoomuksen, rkp:n, keskustan, kristillisdemokraattien ja sitoutumattomien kanssa ei tee vihreistä oikeistolaisia. Vai tekikö aseveliakseli demareista oikeistolaisia? Ryhmä XL edustaa uutta poliittista kulttuuria kolmessakin mielessä. Ensinnäkin hyväksymme suhteellisen demokratian, mikä näkyy siinä että puheenjohtajuuksia jaetaan kaikille ryhmille. Toiseksi toimimme avoimesti, esim. julkistimme poliittisen ohjelmamme, toisin kuin aseveliakseli aikoinaan. Ja kolmanneksi meitä ei sido yhteen ryhmäkuri, kuten akselia, vaan yhdessä sovitut asiat.

Emme ole siis naimisissa kokoomuksen kanssa. Olemme vain hyviä ystäviä. Emme myöskään ole olleet avioliitossa demareiden kanssa, joten ihmettelen, kenestä olet ottanut asumuseron. Ollaan mekin vaan hyviä ystäviä, Jukka.

Torstai 8.2.

Vammalassa on ensimmäinen Aamulehden vaalikäräjä. Olen paneelissa vihreiden edustajana. Matti Apunen vetää keskustelua notkeasti asiasta toiseen. Yhdessä kysymyksessä jään yksin kantoineni: pitäisikö kiinteistövero ulottaa metsäomaisuuteen?

Minusta pitäisi.

Ajattelen niin, että kaikkia varallisuuden muotoja tulisi kohdella verotuksessa samalla tavalla. Tontti, talo, pelto tai metsä - kiinteistöveron tulisi koskea kaikkia tasapuolisesti. Maailmalla kiinteistövero onkin paljon merkittävämpi vero kuin Suomessa. Se on sikäli "hyvä" vero, että sen kohdetta ei voi siirtää ulkomaille veroparatiiseihin, kuten vaikkapa pääomia tai yrityksiä. Tämän näkökulman painoarvo taitaa vain kasvaa. Maa- ja metsätalouden kiinteistöverolla voitaisiin saada tuloja haja-asutusalueiden kunnille ja näin vahvistaa kuntien palveluja. Monessa pikkukunnassa ei ole tehtaita, mutta peltoa ja metsää riittää.

En minä silti mikään himoverottaja halua olla. Itse maksamme vaimon kanssa kiinteistöveroa omakotitalosta noin 200 euroa vuodessa. Jos Suomen lähes puoli miljoonaa metsänomistajaa maksaisivat saman verran kiinteistöveroa, kunnat saisivat 100 miljoonaa euroa lisätuloja. Se ei kenenkään taloutta heikentäisi, mutta moni kunta voisi parantaa vaikkapa kotona asuvien vanhusten palveluja.

Koska kysymys on herkkä, huomautan vielä, että Vihreät ei virallisesti vaadi kiinteistöveron ulottamista maa- ja metsäomaisuuteen. Mutta saahan ehdokkaalla olla omiakin ajatuksia.

Sunnuntai 11.2.

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä, kun oikea metsälatu on alla. Taivalpirtin latu on hyvässä kunnossa, kiitos Tampereen Taivaltajien talkootyön! Lenkille tulee pituutta yli 20 kilometriä, onneksi Taivalpirtillä saa kuumaa mehua, kahvia ja voileipää. Paluumatkalla moni Pirkan kierroksen hiihtäjä ohittaa minut, sunnuntaihiihtäjän.