Politiikan päiväkirja
2007

Viikko 12

Maanantai 19.3.

Kaupungintalolla väki kommentoi vaalituloksia aamutuimaan. Olen väsynyt valvomisesta, menimme nukkumaan varmaankin lähempänä kahta. Kokoomuksen voiton suuruus yllätti minutkin, ja tietysti olin pettynyt vihreiden tappiooon Pirkanmaalla, vaikka olin siihen varautunutkin. Valtakunnallisesti saimme yhden paikan lisää. Helsingistä, Varsinais-Suomesta ja Etelä-Savosta vihreät saivat lisäpaikan, Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla menetimme paikat.

Joka tapauksessa vihreät ovat kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa vaalien voittajia. Ja vasemmisto yhtä selvä häviäjä.

Tämä antaa perusteet sille, että vihreät otetaan mukaan hallitukseen, jahka hallitusohjelmasta löytyy sopu. Lehdet hehkuttavat jo porvarihallitusta rkp:llä, vihreillä ja/tai kristillisdemokraateilla täydennettynä.

Minusta vihreiden kannattaa pyrkiä hallitukseen. Tarja Cronberg sopisi vaikkapa ympäristöministeriksi tai kauppa- ja teollisuusministeriksi, minkä hän itse on rankeerannut ykköstoiveeksi. Kun Tarjan eduskuntapaikka jäi harmittavan lähelle, noin 180 äänen päähän, ministerin duuni sopisi hänelle. Muuten puolueen johtaminen eduskunnan ulkopuolelta on aika hankalaa.

Vaalivalvojaisissa yo-talolla oli mukava tunnelma, vaikka paikan tappio harmitti väkeä. Kampanjasta jäi kaikille hieno fiilis ja ainakaan kampanjaa ei voi syyttää tappiosta. On vain myönnettävä, että emme pystyneet paikkaamaan Hassin ja Meriläisen jättämää aukkoa. Naisehdokkaamme olivat suurelle yleisölle tuntemattomia ja meistä miesehdokkaista ei ollut (Orasta lukuunottamatta) naisäänten kalastajiksi.

Toinen paikka jäi 2000 äänen päähän. Se oli kaukana, mutta ei liian kaukana, sillä vihreät saivat yhteensä 22 000 ääntä. Neljän vuoden päästä se saadaan takaisin.

Itse sain 947 ääntä, kun neljä vuotta sitten sain noin 1500 ääntä. Läpimenoon olisin tarvinnut 3000 ääntä, eli juuri sen mitä pidin tavoitteena.

Kai se on myönnettävä, että tuotteessa on jotain vikaa, kun se ei käy kaupaksi. Ilmeisesti viimeinen myyntipäivä on jo mennyt.

Vakavasti puhuen, arvelen että äänestäjät veikkasivat hevosta, jonka uskoivat voittavan. Minun asemani uskottavana ehdokkaana ei ollut paras mahdollinen, kun olin juuri aloittanut työni pormestarin esikunnassa. Kansa päätti: jatkan siellä. Ja sehän sopii.

Kiitos kaikille tukijoilleni ja kaikille vihreiden äänestäjille! Blogi vetäytyy pienelle hengähdystauolle.