In english

Kunnallispolitiikan päiväkirja
2006

Viikko 7

Maanantai 13.2.

Pormestarikeskusteluun tuli viime viikolla säpinää, kun Aamulehti nosti esille Irja Tulosen nimen. Lieneekö toimittaja lukenut tätä palstaani, minä veikkasin tätä jo 7.1. Kuten myös sitä että Jukka Gustafsson haastaa Hanna Tainion. Se on vielä näkemättä.

Kh:ssa keskustellaan lautakuntien ja palvelukeskusten vuosisuunnitelmista. Ennen niitä kutsuttiin käyttösuunnitelmiksi.

Eniten puhetta syntyy Tampereen Ateriasta, joka aikoo lakkauttaa 17 pientä keittiötä, tai muuttaa ne valmistuskeittiöistä "palvelukeittiöiksi", joissa siis vain jaetaan ruoka, ehkä jotain jälkiruokia valmistetaan.

Nämä ovat etupäässä päiväkotien keittiöitä. En pidä tästä keskittämistrendistä. Tehokkuutta haetaan suuruuden ekonomialla. Se ei sovellu päiväkoteihin, joissa ruokailu ja myös keittiöhenkilökunta ovat osa kasvatusta siinä kuin leikit ja laulut.

Oulussa tehtiin muuten toisin. Siellä päiväkodit saivat oikeuden kilpailuttaa keittiönsä. Ainakin osa päiväkodeista asetti tarjouksen ehdoksi ruoan valmistuksen omassa keittiössä. Kaupunki ei siihen kyennyt, joten päiväkoti osti palvelun yksityiseltä. Kaikki voittivat: hinta oli edullisempi kuin ennen, ruoka parempaa kuin keskuskeittiön einekset ja lapset saivat oman keittäjätädin.

Kuulen myös hyvän uutisen. Asko Koskisen mukaan liikennelaitoksen matkustajamäärät ovat tammikuussa kääntyneet kasvuun.

Se johtuu varmaan siitä, että olen käyttänyt entistä enemmän bussia... No, ehkä pakkasilla ja bensan hinnan nousulla on osuutensa asiassa. Toivottavasti käänne on pysyvä.

Kokouksen jälkeen törmään käytävällä Jari Seppälään. Onnittelen häntä valinnasta Kuntaliiton tiedotusjohtajaksi. Jari on alansa ehdoton ammattilainen, valkoisen talon pitkäaikaisimpia virkamiehiä - ja yksi miellyttävimpiä. Ei ihme että hän teki vaikutuksen Kuntaliiton päättäjiin.

Hänen paikkansa tulee kevään aikana auki. Vilkaisen Jarin saappaita, olen hiljaa mielessäni miettinyt, olisiko minusta niihin - ja huolisiko tämä kaupunki meikäläistä palvelukseensa. Joskus täytyisi päättää, mitä isona ryhtyy tekemään. Siinä sitä on pähkäiltävää Irenen kanssa iltaisin viinilasin ja takkatulen ääressä.


Tiistai 14.2.

Täytyy malttaa istua koneen ääressä ja pitää radio ja televisio kiinni päivisin, muuten ei tule työn teosta mitään. Irenekin istui tunnin sohvalla katsomassa miesten lumilautailua, vaikka selostajien saati kilpailijoiden puheista emme ymmärtäneet mitään. Mutta komeaa katseltavaa, iloisia nuoria miehiä ja kaikki suomalaiset tuntuvat olevan keskipohjalaisia!

Vaan eipä ole tullut olympiakultaa Torinosta, vaikka Aamulehti veikkaa niin joka aamu etusivullaan. Suurimmat toivot, Ahonen, Manninen ja Autti, jäivät mitaleitta, ainakin toistaiseksi. Onneksi naiset toivat edes pronssin sprintissä.

Keskiviikko 15.2.

Seutuhallituksessa keskustellaan seutujohtajan valinnasta. Hakijajoukko on mittava ja varmaan sieltä pätevä ja sopiva löytyy. Kaksi Laihoa vaikuttaa etukäteen kiinnostavimmilta nimiltä, mutta katsotaan nyt mitä työhönottohaastatteluissa selviää.

Aamulehti julkaisi Anneli Rannan mielipidekirjoituksen nuorisoavustusten jaosta. "Poliittisten jakojen aika on ohi". Jään odottamaan, mitä tekevät lautakunnan pj Asseri Nyberg (kok) ja jäsenet Joonas Lepistö (sd) ja Antti Hervonen (kok). Kaikki ovat puheissaan arvostelleet puoluepoliittista etuilua. Ovatko miehet sanojensa mittaisia. 15.3. asia punnitaan.

Eko-ostajan vääntö on edennyt televisioihin. Yritän selvittää, onko siirtyminen digiaikakauteen ja taulutelevisioihin ekologinen edistysaskel vai ei. Digi säästää kyllä materiaa ja kemikaaleja itse tuotteessa, mutta valmistuksessa niitä kyllä kuluu. Litteät näytöt kuluttavat vähemmän sähköä kuin kuvaputkitelkkarit, mutta toisaalta kuvakoko tuppaa kasvamaan ja siihen se säästö hupenee.

Ympäristövaikutukset ovat harvoin yksiselitteisiä.

Eko-ostaja löytyy muuten osoitteesta www.kuluttajavirasto.fi

Perjantai 16.2.

Teen Lankaan juttua kuntien viime vuoden tilinpäätöksistä. Kuva on kaksijakoinen: kasvukeskuksilla menee hyvin, syrjäseutujen pienillä kunnilla huonosti. Kolmasosa kunnista tekee alijäämäisen tilinpäätöksen, noin 30 kuntaa on pahassa talousahdingossa. Ne ovat pääosin pohjois-Suomen ja itä-Suomen kuntia.

Soitan Toijalaan. Siellä lomautettiin viime vuonna koko henkilökunta kahdeksi viikoksi. Nyt menee jo paremmin. Säästökuuri puri ja verotulot ovat nousseet - alijäämää kertyi silti 0,3 ME. Kattamatonta alijäämää on yhteensä yli 3 miljoonaa.

Ei ihme että Toijala on puuhannut kuntaliitosta, ensin Valkeakosken suuntaan ja kun se ei onnistunut, Viialan ja Kylmäkosken kanssa. Valtuustot päättävät liitoksesta jo 15.3.

Onnea yhdistymiseen - vaikka en kaikessa usko suuruuden ekonomiaan, yksi 16 000 asukkaan köyhä kunta pärjää varmasti paremmin kuin kolme pientä ja köyhää. Toijalassa on yli 8000 asukasta, Viialassa yli 5000 ja Kylmäkoskella rapiat 2000.

Tampereella sen sijaan meni viime vuosi hyvin. Ylijäämää kertyi yli 60 ME, suurin osa siitä tosin sähköverkon myynnistä tytäryhtiölle. Kate riitti poistoihin yli 100-prosenttisesti, mikä on hyvän talouden tunnus.

Espoolla meni vielä paremmin, verotulot kasvoivat 9 % (Tampereella 5 %) ja tulos 32 ME plussalla. Myös Oululla meni hyvin. Sen sijaan Turulla verotulot eivät juuri kasvaneet ja alijäämää kertyi 20 ME. Myös Vantaa teki 20 miljoonan tappion, tosin siellä mennään taloudellisesti parempaan, edellisenä vuonna tappio oli vielä suurempi.

"Suomessa on kahdenlaisia kuntia, Nokia-kuntia ja sitten meitä muita", huokaisi Vantaan talousjohtaja, kun häntä haastattelin.

Onhan tuo Turun ja Tampereen erokin mielenkiintoinen. Tampereella asukaslukukin kasvoi viime vuonna yli 1300:lla - selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina, mutta Turussa se kasvoi vain 36:lla!

Lauantai 17.2.

Teemme Irenen kanssa extempore-matkan Toijalaan. Saan kuvan Langan juttuuni torimummosta, mutta samalla käymme Visavuoressa Emil Wikströmin taiteilijakodissa ja Kari Suomalaisen museossa.

Emil Wikströmin taitelija-ateljee Sääksmäellä

Kuvanveistäjä Wikströmin kansallisromanttinen koti ja ateljee tekevät vaikutuksen. 1800-luvun lopulla rakennetut hirsitalot ovat taideteoksia jokaisessa yksityiskohdassaan. Kannattaa poiketa, kahvila on auki talvi-viikonloppuinakin!

 

 
 
Viimeksi muokattu: February 18 2007 23:32:49.