Kunnallispolitiikan päiväkirja
2006
Viikko 4
Maanantai 23.1.
Väsään puoleen päivään asti Kehittyvään kauppaan juttua ympäristö- ja luomukauppakilpailujen voittajista. Saan sen valmiiksi niin, että myöhästyn vain viisitoista minuuttia lounaspalaverista Keijo Lappalaisen kanssa. Hän kertoo minulle hyvän hallinnon ohjeista, jotka uusitaan Tampereella. Eniten keskustelua on herättänyt tiukennetut jääviyssäännöt, jotka menevät pidemmälle kuin laki: kaupunginhallituksen jäsenet eivät ensi vuodesta lähtien voisi istua enää kaupungin yhtiöiden hallituksissa.
Tämä on yksi sovellus tilaaja-tuottajamallista. Kh käyttää omistajaohjausvaltaa ja asettaa tavoitteet yhtiöille, eli toimii "tilaajana". Yhtiöt tuottavat palveluja kaupungille ja siksi niiden johdossa ei ole tilaajan edustajia.
Ymmärrän idean niiden yhtiöiden osalta, jotka toimivat kilpailluilla markkinoilla. Olisi outoa, jos kh kilpailuttaisi yhtiöitä, joiden hallituksissa istuisi kh:n edustaja. Hän istuisi kahdella tuolilla.
Uusi käytäntö myös hajauttaisi valtaa, joka nyt keskittyy turhankin paljon kaupunginhallituksen ja johtavien virkamiesten - he istuvat useissa tärkeissä yhtiöissä kaupungin edustajina - ympärille.
Toisaalta linkki kaupunginhallituksen ja kaupungin yhtiöiden välillä täytyisi säilyttää, muuten kh:n on vaikea hoitaa omistajaohjausta. Ehdotan Keijolle ratkaisuksi sitä, että kh valitsisi edustajan yhtiöiden hallituksiin samalla tavalla kuin lautakuntiin. Hänellä olisi läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
Suunnittelujaostossa saadaan raportti Luova talous -hankkeesta ja hyväksytään Myllypuron osayleiskaava nähtäville pantavaksi.
Luova Tampere jatkaa siitä mihin eTampere jäi. Näkökulma on nyt kulttuurin tuotteistamisessa, langattomien palvelujen kehittämisessä ja luovan kaupunkiympäristön synnyttämisessä. Hyviä näkökulmia, mutta kovin konkreettisia ideoita saati hankkeita projekti ei vielä sisällä.
Rockleipomo, jota mm. Närhen Mikko on ollut junailemassa, nousee keskustelussa konkreettisena esimerkkinä luovien alojen tuotteista ja innovoivasta ympäristöstä. Se on yksityisestä aloitteellisuudesta syntynyt hanke, eikä kaupunki ole siinä (vielä) mukana, mutta toivottavasti jollain tavalla menee.
Ehdotan myös, että Ratinan kauppakeskukseen, josta on suunnittelukilpailu paraillaan menossa, otettaisiin kulttuuri jossain muodossa mukaan. Konserttisali? Nuorisokahvila? Taidehalli?
Myllypuron osayleiskaava synnyttää kolmen kunnan teollisuus- ja yritysalueen, "Kolmenkulman" Myllypuron luonnonsuojelualueen ja Natura-alueen naapuriin. Kyselen hulevesien käsittelystä ja ympäristövaikutusten arviosta, jotka eivät ole vielä valmistuneet. Teollisuusalue on pyritty kaavoittamaan niin että haitallisia vaikutuksia arvokkaaseen puronvarsiluontoon ei olisi, mutta kaavaselostuksesta ei käy ilmi, onko tässä onnistuttu. Natura-arvio toivottavasti vastaa tähän kysymykseen.
Tiistai 24.1. - torstai 26.1.
Hiljainen loppuviikko, ei ainuttakaan kokousta! Pääsen lopultakin keskittymään Kuluttajaviraston Eko-ostajan päivittämiseen. Tongin netistä tietoja jättikatkarapujen kasvatuksen vaikutuksista mangrovemetsiin ja luen tutkimuksia siitä, kumpi on ympäristöystävällisempää, suomalainen kirjolohi vai norjalainen merilohi. Oikein, vastaus on silakka!
Iltaisin katselemme vaalikeskusteluja. Varsinkin MTV:n väittely on napakka ja iskevä. Halonen pärjää nyt paremmin kuin ekan kierroksen tenteissä. Täytyy kuitenkin sanoa, että jos vaalitenttien perusteella joutuisin valitsemaan ehdokkaani, en valitsisi kumpaakaan. Keskustelujen taso on ollut luvattoman pinnallinen. Tosin siitä pitää syyttää myös toimittajia, jotka eivät anna mahdollisuutta mennä mihinkään teemaan pintaa syvemmälle.
Yksi asia tulee kuitenkin selväksi - kiitos katsomossa istuneen Minna Sirnön. Hän tivaa Niinistön kantaa Natojäsenyyteen. "Harkitsisin positiivisella mielellä - kyllä", tulee vastaus. Hyvä että se edes tuli selkokielellä sanottua.
Tuukka tulee Turusta pariksi päiväksi Tampereelle, hän käy seuraamassa tiedotusopin peruskurssin luentoja. Mukava ettei tarvitse olla yksin kotona. Minä naputtelen konettani yläkerrassa, Tuukka lukee perjantain uskontotieteen tenttiin alakerrassa. Laitan madekeittoa Linkolan tuomista mateista ja syömme kerrankin illallisen koko perheen voimin.
Torstaina traktori ajaa pihaan ja tuo kolme kuutiota koivuklapeja. Kannamme niitä selkä vääränä kaksi tuntia kellariin suojaan. Tuntuu kivalta ajatellan, että uuni ja alakerta lämpiävät kolmen kilometrin päässä Kangasalla kasvaneilla koivuilla. Uusiutuvaa lähienergiaa!
Lauantai 28.1.
Osallistumme Irenen kanssa Pirkkalan torilla Halosen vaalitilaisuuteen. Hernesoppa on hyvää ja tunnelma korkealla. Kansanedustajat Pia Viitanen ja Mikko Kuoppa kannustavat äänestämään, mekin nousemme Irenen kanssa komean kivipatsaan päälle kertomaan, miksi vihreinä tuemme Halosta.
Irene mainitsee kaksi itselleen tärkeää asiaa: Halonen on pohjoismaisen hyvinvointimallin puolustaja ja entinen setlementtiliiton puheenjohtaja. Kristillisen taustan omaavana järjestönä setlementtiliitto rakentaa siltoja eri kansanryhmien välille ja luo yhteisöllisyyttä ruohonjuuritasolla. Irene on nykyisin setlementtiliiton varapuheenjohtaja.
Minä tuumin, että Halonen on vihreitä lähempänä monessa keskeisessä asiassa, kuten siinä, että hänellä ei ole etunojaa Natoon kuten Niinistöllä, hän vastustaa kuudetta ydinvoimalaa ja kannattaa uusiutuvan energian lisäämistä vastauksena ilmastonmuutoksen haasteeseen, kuten vihreätkin. Halonen ajaa globalisaatioon oikeudenmukaisia sääntöjä ja edustaa sitä kantaa, että vaurauden kasvu on jaettava oikeudenmukaisesti. Niinistä taas edustaa sitä oikeistolaista ajattelua, että vaurauden kasvu automaattisesti lisää myös vähäosaisten hyvinvointia.
Kotona hoksaan vielä pienen vihreän perusteen äänestää Halosta: Niinistö tuskin tarjoaisi itsenäisyyspäivän vastaanotolla lähiruokaa ja reilun kaupan kahvia!
Illalla jaamme vielä viimeiset vaalilennäkin Annalaan. Samalla luukutamme Kaukajärven yhteisötyön kevään esitteet.
Se käy hikilenkistä. Sauna on lämmin kun tulemme kotiin. Huomenna jännitetään kahta asiaa: voittaako Tomppa lätkämatsin ja voittaako Tarja pressamatsin.
Sunnuntai 29.1.
Lätkämatsi pelataan katukiekkona Tillikadun isät vastaan pojat. Lopputulos on ankaran väännön jälkeen hämmästyttävä tasatulos 24-24!
Aika tasan menee presidentinvaalitkin. Lähdemme Irenen kanssa jännittämään Halosen kansalaisvaltuuskunnan vaalivalvojaisiin. Konsulla on koolla vaalien talkooväkeä, muutama kansanedustaja ja joukko demarien, vasemmistoliiton ja vihreiden valtuutettuja. Jännitys on käsinkosketeltavaa, kun kello tikittää kahdeksaa kohti.
Vaalitoimitsija Harri Sandell veikkaa ennakkoäänet 54 - 46 Haloselle ja sanoo, että varsinaisena vaalipäivänä äänet ovat menneet paljon tasaisemmin ja siksi peli menee jännäksi.
Lyömme Irene kanssa vetoa: mun veikkauksessa Halonen saa 52 %, Niinistö 48 %. Irene on hippusen toiveikkaampi: Halonen 52 %,5 %, Niinistö 47,5 %.
Lopulta Tarmo Ropponen läväyttää ennakkoäänten lukemat videoscreenille: Halonen 53,9 % - Niinistö 46,1 %. Sali puhkeaa raivoisiin suosionosoituksiin, helpotus ja ilo purkautuvat Konsun kattoon.
Hämmästyn Sandellin tarkkaa arvausta ja kysyn olutjonossa, mikä on lopputulos. "Tiukaksi menee", puhisee Harri mutta hymyilee sillä silmällä, että tietää jo voittajan nimen.
Puoli yhdeksän jälkeen tulee Ylen ennuste, johon minäkin olen oppinut luottamaan (vielä joitakin eduskuntavaaleja taaksepäin se meni vihreiden osalta aina pieleen, kun eivät ymmärtäneet että vihreiden äänet ovat viimeisissä, isojen kaupunkien laareissa...), Ropponen ennustaa Haloselle voittoa ja Niinistö antaa herrasmiehen käsisuudelman vastustajalleen: "Madame voitti."
Prosentit ovat lopulta selvät eivätkä jätä mitään jossittelun varaa: 51,8 % - 48,2 %. Äänissä ero on yli 120 000 ääntä. Tampere menee Haloselle luvuin 55 - 45. Äänestysprosentti on laskenut erityisesti maakunnissa. Kepulaisista osa on protestoinut jäämällä kotiin.
Tarja Halonen nousee Helsingin työväentalon lavalle sankan yleisöjoukon eteen, kiittää saamastaan tuesta ja kehottaa kannattajiaan halaamaan toisiaan. Halauksista ei ole tulla Konsussakaan loppua. Harri Sandell, Marjatta Stenius-Kaukonen, Irene ja Jukka Gustafsson kiittävät pirkanmaalaisia tukiryhmän aktiiveja. Irene kiittää myös vihreitä siitä, että valtaosa vihreistä tuki toisella kierroksella Halosta, ehkä 85 prosenttia vihreistä. Itse ajattelen, että vihreiden äänet tavallaan ratkaisivat vaalin Halosen eduksi. No, kaikkien 1,6 miljoonan suomalaisen ääniä siinä tarvittiin!
Minä kiittäisin myös Niinistöä. Hän ja hänen taustatiiminsa (ja mainostoimistonsa!) tekivät vaalista yllättävän jännitysnäytelmän. Niinistön taakse alkoi nousta odottamattoman voimakas oikeistolainen myötätuuli - se varmaan sai viimeisen viikon aikana myös vastavoimat liikkeelle ja Halosen (liian) itsevarmat kannattajat uurnille.
Lähdemme kotiin pian yhdeksän jälkeen. Tuomas katselee vielä telkkaria, Viljalla on pää ja vatsa kipeä. Nyt on aika rauhoittua kotielämään, onhan maassa rauhda ja kaikki taas hyvin.
