Kunnallispolitiikan päiväkirja
2006

Viikko 47

Maanantai 20.11.

Luottamuspaikkaneuvottelut jatkuvat ryhmä 41 kesken. Kyse on vain tasa-arvolain vaatimuksista. Lupaan vihreiden osalta viisi vaihdosta. Ne käsitellään illalla valtuustoryhmässä sopuisasti.

Kaupunginhallituksen listalla on paljon asioita, mutta vähän puhuttavaa. Mielenkiintoista on, että elinkeinojohtajan viran organisointi menee läpi ilman ainuttakaan puheenvuoroa. Kulissien takana asiasta on puhuttu sitäkin enemmän ja nyt valituksi tulee pormestari Timo P. Niemisen ja ryhmä 40:n ajama malli. Yksimielisesti kaupunginhallitus päättää hakea "vahvaa elinkeinojohtajaa", jolla on paikka johtoryhmässä ja joka johtaa kaupungin elinkeinopolitiikkaa, ei vain elinkeinokeskusta. Oleellinen muutos aiempaan, kaupunginjohtaja Rantasen tukemaan malliin, on sekin, että uusi elinkeinojohtaja johtaa myös strategisia elinkeinoprojekteja, kuten Luova Tampere, BioNext ja osaamiskeskusohjelmat. Rantasen mallissa ne olisivat kuuluneet Lasse Eskosen reviiriin.

Olen tyytyväinen uuteen linjaan. Maan toiseksi tärkein kaupunkiseutu tarvitsee vahvan elinkeinojohtajan.

Tiistai 21.11.

Kaikkien ryhmien neuvottelut luottamuspaikkojen jaosta päättyvät kireissä tunnelmissa. Muut ryhmät vaihtavat lauta- ja johtokunnissa edustajiaan, jotta tasa-arvolain tavoite toteutuu, mutta demarit eivät suostu siihen ainoaan vaihtoon, jota heiltä edellytetään: kaupunginhallituksessa pitäisi yksi miespaikka muuttaa naispaikaksi. Se on vasemmiston tehtävä, koska he esittävät kaupunginhallitukseen kolmea miestä ja yhtä naista. Ryhmä 40 esittää kolmea naista ja neljää miestä.

Keskiviikko 22.11.

Kahvi menee minulta väärään kurkkuun, kun luen Aamulehdestä valtuuston puheenjohtajan, Hanna Tainion, kärjekkään kirjoituksen "Arvotonta kähmintää". Hän hyökkää voimakkaasti minua vastaan syyttäen minua valehtelusta ja vihreiden arvojen myymisestä henkilökohtaisten etujen takia.

Olenko erehtynyt, kun koko ajan olen pitänyt Tainiota demareiden yhteistyölinjan edustajana ja luottanut siihen, että juuri hän ottaa pian ryhmässään ohjat käsiinsä, lopettaa typerän oikuttelun, tunnustaa tosiasiat ja aloittaa yhteistyön ryhmä 40:n suuntaan?

Jos demarit olisivat tehneet sen heti pormestarin vaalin jälkeen, Tainio tuskin tänään menettäisi valtuuston puheenjohtajuutta.

Se ei johtuisi siitä, etteikö ryhmä 20:lle periaatteessa kuuluisi yksi johtava luottamuspaikka (eli puheenjohtajuus, sillä vain se on jakamatta, muut paikat eli viisi pormestarin paikkaa on jo jaettu muille ryhmille). Se johtuisi siitä, että kokoomus ja myös Pekka Paavola ajattelivat pormestarinvaalin jälkeen, että Tainio pitäköön puheenjohtajuuden. He perustelivat kantaansa sillä, että Tainio henkilönä nauttii suurta luottamusta.

Demarit itse möhlivät tämänkin mahdollisuutensa heittäytymällä kaksi kuukautta kestäneeseen mökötykseen ja muiden syyttelyyn.

o o o

Valtuuston kokous menee hiekkalaatikkoleikiksi. Vasemmisto pyytää Pauli Ruoholahden johdolla valtuuston puheenjohtajiston ja kaupunginhallituksen vaalin pöydälle. He haluavat pelata aikaa. Ruoholahti myöntää minulle käytävällä, että he odottavat, josko Maija Lahtisen tekemässä tutkimuspyynnössä Pekka Paavolasta ilmeni jotain raskauttavaa.

Urpo Lahtisen leski Maija Lahtinen pakoilee saamaansa kavallustuomiota ja yrittää nyt purkaa korkeimman oikeuden päätöksen väittämällä Paavolan valehdelleen todistajanlausunnossaan.

Tällainen asia sotketaan Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston vaaliin. En olisi uskonut että demarit sortuvat näin ala-arvoiseen peliin. Huomautankin valtuuston puheenjohtajalle, että nyt näemme todella arvotonta kähmintää.

Ryhmä 40 pyytää muutkin luottamuselinten valinnat pöydälle. Näytelmä jatkuu kolmen viikon kuluttua.

Torstai-Perjantai 23.-24.11.

Nousen aamulla varhain naputtelemaan vastauksen Hanna Tainion kirjoitukseen. Päätän olla yhteistyöhakuinen, tästä nokittelusta ei hyödy kukaan. Ymmärrän Tainio murheen, mutta vihreitä tai ryhmä 20:tä on turha syyttää, sillä kaiken taustalla on se, että ryhmä 20 jätettiin kokonaan ilman pormestaripaikkoja, vaikka meille olisi kuulunut vähintään yksi apulaispormestarius. Demarit saivat kaksi ap:n paikkaa, jotka johtavat kolmea kuudesta tilaajalautakunnasta. Käsi sydämelle Hanna: olisiko meidän tämän jälkeen tullut antaa vielä valtuuston puheenjohtajuuskin demareille, ja jäädä kokonaan ilman johtavia luottamuspaikkoja?!

Kuitenkin ryhmä 20 edustaa kahtakymmentä valtuutettua, demarit vain kuuttatoista.

Olen kuitenkin varma, että Hanna Tainiolla on jatkossakin keskeinen asema Tampereen kunnallispolitiikassa ja hyvä yhteistyömme jatkuu.

Kiirehdin virastotalolle klo 6.45, sieltä lähtee bussi lentokentälle. Seutuhallitus käväisee Kööpenhamissa tutustumassa Tanskan kuntauudistukseen.

Virastotalon edessä on vasta yksi ihminen - Hanna Tainio. Saamme tilaisuuden puhua henkilökohtaisestikin, ei vain lehden välityksellä. Hanna toteaa, että lehden otsikointi antaa turhan kärjekkään kuvan hänen asenteistaan. Jatkamme keskustelua lentokoneessa hyvässä hengessä.

o o o

Köpiksen reissu on lyhyt, mutta antoisa. Käymme Kuntaliitossa, raatihuoneella ja Suomen lähetystössä. Kaikkialla viesti on sama: vuoden vaihteessa alkava kuntauudistus on ollut suuri ihme. Kuntien määrä laskee 275:stä 98:aan. Samaan aikaan 14 maakuntaa yhdistetään viideksi alueeksi (region), jotka vastaavat erikoissairaanhoidosta.

Ihme uudistuksessa on ollut se, että kuntaliitokset toteutuvat vapaaehtoisesti ja niitä tulee paljon enemmän kuin ennalta osattiin odottaa. Tanskassa kuulemma pormestarit kilpailivat sillä, ketkä ehtivät ehdottaa liitoksia - Suomessa kuntapoliitikot kilpailevat kuntien "itsenäisyyden" puolustamisella.

Laitoin itsenäisyyden sitaatteihin, koska se on varsinkin köyhissä, valtionapujen varassa elävissä kunnissa illuusio.

Arvelemme porukalla, että Tanskan ihmeen takana on löysempi kuntaidentiteetti. Tiiviisti asutussa maassa kuntien rajat ovat vielä keinotekoisempia kuin Suomessa.

Kuntakoko on ensi vuonna Tanskassa keskimäärin noin 50 000 asukasta, kun se Suomessa taitaa olla jossain 5000:n kieppeillä. Siirtymällä "aluekuntiin" Tanska vältti monimutkaisen hallintomallin, jossa kuntien yläpuolella on erilaisia kuntayhtymiä, joissa demokratia toteutuu huonosti. Nyt on vain kaksi tasoa: suuret kunnat ja viisi regioonia, joiden päättävät elimet valitaan myös vaaleilla.

Sunnuntai 26.11.

Tuukka on pitkästä aikaa kotona. Teemme pihatöitä, siirrämme autokatoksen ja ulkovarastojen rakennustöistä jääneet lautakasat talvisäilöön. Kesähuoneen ikkunat ovat Tanskan matkan aikana tulleet Bauhausiin, ne täytyy asentaa ensi viikolla.

Illalla pakenemme kotoa, sillä Vilja on kutsunut 17-vuotissynttäreilleen kaverinsa pyjamabileisiin.

Tuomas ja minä menemme keilaamaan. Tomppa on käynyt aiemminkin hohtokeilaamassa, minulle keilaus on uusi ja mukava kokemus.