Kunnallispolitiikan päiväkirja
2006

Viikko 14

Maanantai 3.4.

Eilen taisi olla viimeinen hiihtoretki Kaukajärven jäällä. Latu oli jo pehmeä ja suksi tahtoi painua ladun läpi. No, johan kevään on aika tullakin!

Toutossa keskustellaan pitkään ensi vuoden alussa toden teolla käynnistyvästä tilaaja-tuottajamallista.

Kaikki kaupungin toiminnot jaetaan tilaajayksikköihin ja tuottajayksikköihin. Tilaajalautakunnat käyttävät budjettivaltaa ja tekevät sopimuksia tuottajien kanssa palveluista. Pääosin sopiminen tapahtuu kaupungin sisällä ilman kilpailua. Pikku hiljaa ulkopuolelta hankittavien palvelujen määrä kasvaa ja silloin kuvaan tulee mukaan kilpailu.

Miten laatua ja hintaa painotetaan eri palveluissa? Missä palveluissa kannattaa lisätä yksityisten tuottajien käyttämistä? Miten kilpailutus järjestetään? Osallistuuko kaupungin palveluntuottaja niihin vai ei? Ovatko kaupungin yksiköt kilpailukykyisiä?

Kysymyksiä on paljon, aikaa vastausten antamiseen vähän.

Toinen suuri asia on uuden toimintamallin johtosäännöt. Niihin liittyy kimurantteja valtakysymyksiä, kuten kumpi päättää johtavien virkamiesten nimityksistä, kaupunginhallitus vai pormestari.

Esitän että kh päättäisi kaikkien niiden virkamiesten nimityksistä, joilla on esittelijän oikeudet. Jos pormestari valitsee tai erottaa heidät, siirrytään amerikkalaiseen kabinettihallintoon, jossa pormestari tuo oman esikuntansa kaupungin johtoon neljän vuoden välein. Ainakin malli mahdollistaa sen, vaikka periaatteessa virkamiehet ovat pysyvissä viroissa.

Kuitenkin pormestarimallin idea on ollut se, että poliittiset valinnat rajoitetaan viiteen: pormestariin ja neljään apulaispormestariin. He ovat päätoimisia luottamushenkilöitä ja siis poliitikkoja. Muut virkamiehet tulisi valita vain ammatillisin perustein.

Myös valtuuston valtaa tulisi nyt vahvistaa. Valtuusto on (ymmärtämättömyyttään?) siirtänyt olennaista valtaa kaupunginhallitukselle: kaupunkistrategiaa täsmentävien palveluohjelmien hyväksymisen ja maa- ja kiinteistökaupoista päättämisen. Ne tulisi palauttaa valtuustolle.

o o o

Mauri Eskonen ja Mikko Järvi esittelevät kh:n jäsenille Ratinan kauppakeskuksen kilpailutöitä. Asetelma on erikoinen: halvimman tarjouksen tehnyt Kapiteeli/Sponda on kaupunkikuvallisesti paras. Se aukenee sekä Hatanpään valtatien että Ratinan suvannon ja stadionin suuntaan. Rakennus sopeutuu funkisympäristöön ja niin Ratinan stadionilta kuin linja-autoaseman puolelta voi kävellä suoraan liiketiloihin, vaikka eri kerroksiin. Kauppakeskuksen sisällä on iso aukio, josta on kolmen kerroksen verran näköalaa Tammerkosken miljööseen. Vuoltsu säilyy, samoin Autotuonnin kiinteistö, joka tosin saa jatkeeksi liiketilaa.

Kahdessa muussa ehdotuksessa on myös ansioita, mutta myös heikkouksia. En pidä optiosta rakentaa asuntotorneja kauppakeskuksen päälle, tai Autotuonnin tai Vuoltsun korottamisesta.

Valmistelijat esittävät yksimielisesti Kapiteelia voittajaksi. Päätämme Perttu Pesän kanssa tukea ratkaisua. Lopulta kh vaikuttaa varsin yksimieliseltä.

Perttu menee kokoukseen, koska mulla on illalla Kaukajärven yhteisötyön kevätkokous. Myöhemmin kuulen, että kh:ssa on pidetty harvinainen neuvottelutauko. Kokoomus olisi halunnut asian pöydälle. Lopulta asia päätettiin yksimielisesti esittelyn mukaan. Käänteentekevää: Kerrankin arkkitehtuuri ja korkeatasoinen kaupunkikuva voittavat ja rakennustehokkuudesta tingitään.

Keskiviikko 5.4.

Kuten arvata saattoi, Aamulehti nostaa Ratinan otsikoihin: ""Estetiikan hinta 11,4 miljoonaa". Ja vielä: "Erotuksella maksettaisiin Koukkuniemen vanhainkodin sadan uuden työntekijän palkkamenot noin kolme vuotta."

Tällaiseen populismiin ei ole kyennyt yksikään valtuutettu!

Totta vieköön, kumma kun valtuusto ei ole tuota hoksannut: myydään kaikki kaupungin torit ja annetaan gryndereille oikeus rakentaa 35-kerroksisia toimistotaloja keskustorille, Tammelan torille, Laukon torille ja Pyynikin torille. Kyllä siitä helposti 100 miljoonaa nettoaisi. Sillä saisi Koukkuniemeen hoitajia 30 vuodeksi!

Torstai 6.4.

Jyrki Laiho on vetänyt paperinsa seutujohtajan hausta. Arvasin että näin tässä käy. Uuden hakukierroksen ainoa merkitys taitaa olla siinä, että yksi vahvimpia hakijoita saatiin pois pelistä. Se saattoi olla jonkun tarkoituskin.

Aamulehti kertoo, että Ruoveden jätelaitoshanke on lopullisesti haudattu. Kansanliike sai voiton, mutta ongelma siirtyi samalla toisaalle: Viljakkalassa asukkaat vastustavat jätekeskusta, joka uhkaa mm. läheistä raakkujokea.

Toistan sen minkä olen sanonut Toivonen Oy:n edustajillekin: suurten lajittelulaitosten paikka olisi lähellä asutuskeskittymiä - Tampereella Tarastenjärven kaatopaikasta tulisi tehdä kierrätysteollisuuden keskittymä, jonne Toivonen Oy:n toimintakin voitaisiin siirtää.

Lauantai 8.4.

Sampolan auditorio on täynnä käytäväpaikkoja myöten. Aulakin on täynnä, yli 200 ihmistä joutuu kääntymään ovelta pois. "Linkola ja ihmisen luonto" - keskustelutilaisuus vetää väkeä.

Juonnan keskustelun, jossa Pentti Linkolan opponentteina ovat Vastedes-yhdistyksen puheenjohtaja Niklas Vainio ja ekofilosofi Olli Tammilehto.

Keskustelu on antoisa, ei ehkä Linkolan ansiosta, vaan sen vuoksi, että hänellä on kerrankin vastaväittäjät, eikä hän pääse saarnaamaan korokkeelta profetiaansa yksin.

Tammilehto romuttaa nasevasti Linkolan teesin, jonka mukaan natsit olisivat olleet luonnon puolella. Natsi-Saksa kehitti Saksasta teollisuusvaltiota, keksi kansanauton, rakensi moottoriteitä ja käytti luontomystiikkaa vain saksalaisen rodun ylemmyyden todisteluun.

Huomaan että yleisön joukossa on kourallinen nahkatakkinuoria, jotka taputtavat innokkaasti Linkolan "somalit takaisin Somaliaan" -puheille. Ilmeisesti Penan viime aikaiset natsisympatiat ovat tuoneet hänelle uusia opetuslapsia. Ikävä juttu. Se tietää kyllä sitä, että en taida pyytää häntä vähään aikaan Tampereelle puhumaan, niin sympaattinen mies kuin julistaja-kalastajan kuoren alle kätkeytyykin.