Kunnallispolitiikan päiväkirja
2005

Viikko 8

Maanantai 21.2.

Kh:n suunnittelujaosto istui ekaa kokoustaan pitkään ja hartaasti. Mutta oli siellä asiaakin, eTampereen jatko, Hervannan EU-projektin tilanne ja kaavoitusohjelmat.

eTampereen tilalle Harri Airaksinen ja Jarmo Rantanen esittivät luovan talouden ohjelmaa. Käsite viittaa kulttuuri- ja muuhun aineettomaan tuotantoon, jossa luovuus on menestyksen tae. Esimerkkejä luovista aloista ovat musiikki- ja muun esittävän taiteen alueella toimivat yritykset, tietokoneohjelmia ja -pelejä suunnittelevat yritykset, arkkitehtitoimistot sekä erilaiset asiantuntija- ja konsulttitoimistot, jotka eivät tuota materiaa, vaan ideoita ja aineettomia palveluja.

Jaoston luova idea oli yhdistää kulttuuripääkaupunkihanke ja luovan talouden hanke toisiinsa. Näin saadaan jotain omaperäistä Turkuun verrattuna.

Airaksisen mukaan eTampere (joka loppuu tän vuoden lopussa) on pääsemässä määrällisiin tavoitteisiinsa, eli investointeja on tullut niin paljon kuin suunniteltiin (n. 100 miljoonaa euroa). Tiedä sitten, paljonko olisi tullut ilmankin. Joka tapauksessa Tampereella IT-sektori on kasvanut viime vuosinakin, kun muissa kaupungeissa se on vähentänyt väkeä.

Korostin, että kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta tärkeät sovellukset, kuten kansalaisten tietoyhteiskunta ja hyvinvoinnin verkkopalvelut, ovat vasta oraalla ja niitä tulisi jatkaa. Tämä kirjattiin oikein pöytäkirjaan.

Hervannan EU-projektia esitteli projektijohtaja Jukka Järvinen. EU-rahaa on saatu jopa enemmän asukasta kohti kuin muut Pirkanmaan EU-tukialueet. Kaikkiaan rahaa on palanut viidessä vuodessa yli 15 M€, josta kuntarahan osuus on 2,5 M€. Rahoja on käytetty erilaisiin projekteihin, joista Jukka mainitsi esimerkkeinä Hertta-Tempo (pitkäaikaistyöttömien poluttaminen), Aski (asukkaiden pienhankkeet), Ensimetri (uusyrityskeskus) ja CNC-koneistusympäristö (Hervannan ammattioppilaitokseen joku metallialan vaativa kone). Hankkeita on yhteensä ollut noin 40.

Työttömyys on laskenut hieman nopeammin kuin kaupungissa. Pitkäaikaistyöttömien poluttamisessa ei ole saatu niin hyviä tuloksia kuin alunperin tavoiteltiin. Aie oli poluttaa 350 työtöntä VUOSITTAIN, kolmessa vuodessa on polutettu YHTEENSÄ noin 300, mikäli oikein ymmärsin. Järvinen piti alkuperäistä tavoitetta epärealistisena. Polutetuista on noin 100 saanut töitä, ja heistä vain 37 työllistynyt vapailla markkinoilla.

EU-projektin tavoitteena oli 385 uutta yritystä ja 1000 työpaikkaa. Ensimetrin tuella on tähän mennessä on syntynyt 100 uutta yritystä ja EU-tuella ylipäätään "satoja työpaikkoja". Aikaa on vielä kaksi vuotta.

Yleiskaavaohjelmassa ei ollut mitään erityistä uutta. Tai ehkä sentään jotain: Messukylän-Hankkion aluettahan suunniteltiin muutettavaksi teollisuusalueesta asumiskäyttöön. Nyt yritysten vastustuksen vuoksi Messukylän teollisuusalue on poistettu suunnitelmasta. Se olisi pikaratikan kannalta tärkeä alue. Ojalan- Lamminrahkan alue puolestaan odottaa maanvaihtoa Kangasalan kanssa. Eli siellä ei tehdä Vuoreksen kaltaista yhteiskaavaa, vaan kaupunki hankkii Kangasalan puolelta Lamminrahkan alueen jotta saadaan toimiva ja isompi asuinalue. Tämäkin liittyy pikaratikkaan.

Tänä vuonna valtuustoon on tulossa keskustan liikenneosayleiskaava syksyllä ja Kauppi-Niihaman sekä Lielahden osayleiskaavat. Nurmi-Sorilan oyk:n osalta on ajankohtaista tavoitteiden määrittely. Kotilahti tuumi, että siellä on havaittu paljon tummaverkkoperhosia, jotka haittaavat kaavoitusta. Liito-orava on siis saamassa apulaisen... Korostin, että luonto- ja maisema-arvojen turvaaminen edellyttävät sitä, että Nurmi-Sorilaaa ei kaavoiteta maksimitehokkuudella, vaan siitä tehdään pientaloaluetta. Matala ja tiivis kaupunkipientaloalue tuo sinne myös riittävästi tehokkuutta ja säilyttää samalla arvokkaimmat luontoalueet.

Tiistai 22.2.

Väännän kolumnin ilmastonmuutoksesta ja kulutustavoistamme. Kyselyjen mukaan ihmiset ovat valmiit panemaan kortensa kekoon ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta elämäntapoja ei silti haluta muuttaa. Taloustutkimuksen kyselyssä vähiten innostusta herätti autoilun vähentäminen, joukkoliikenteen suosiminen ja ekosähkön ostaminen. Eli ne tehokkaimmat keinot hillitä kasvihuoneilmiötä.

Eniten kannatusta sai jätteiden lajittelu, joka vaikuttaa aika vähän juuri tähän ongelmaan, niin kannatettavaa kuin kierrätys onkin.

Kuvaavaa oli yleisönosastoissa purskahtanut ärtymys, kun ympäristöministeri erehtyi esittämään ympäristöveroa sähkölämmitykselle. Ehdotus ammuttiin alas ennen kuin kukaan oli ehtinyt edes tajuta, mitä ministeri itse asiassa esitti. Kaksi on Suomessa pyhää lehmää: autoilun vapaus ja sähkölämmitys.

No, itsekin nautin molemmista. Mutta jotain olen tehnyt: talossamme on varaava sähkölämmitys ja osa sähköstä on tuulivoimalla tuotettua ekosähköä. Ympäristöministerin esitys koski vain suoraa sähkölämmitystä ja vain uusia rakennuksia. Kyse olisi verosta, joka ohjaisi valitsemaan varaavia lämmitysjärjestelmiä ja parantaisi esimerkiksi puun ja maalämmön kilpailukykyä. Mutta järkevämpää on pistää kaikelle fossiilienergialle hiilidioksidivero, jolloin se rokottaisi yhtä lailla sähkö- kuin öljylämmitystä.

Ei ympäristöveroja kannata vastustaa. Niiden ideahan ei ole kieltää mitään, vaan pistää haitat hintoihin ja tehdä puhtaammista valinnoista kannattavia. Maksaisin mielelläni sähkön tai bensan hinnassa ilmastomaksun, jos se edesauttaisi sitä, että markkinoille tulisi biosähköä ja biobensaa.

Saisin autoilla töistä kotiin hyvillä mielin ja tassutella kotona avojaloin murehtimatta, kuinka monta astetta tänäänkin lämmitin ilmakehää.

Tampereen sähkölaitos muuten on perinyt omaa "ilmastoveroa", eli rokottanut tamperelaisia korkeilla sähkömaksuilla. Energiamarkkinavirasto totesi äskettäin sähkön siirtomaksun kohtuuttoman korkeaksi ja nyt sitä joudutaan alentamaan. Olisi voinut alentaa paljon aiemmin, sillä sähkölaitos on tuottanut voittoa 6 miljoonaa euroa yli tavoitteen. Näitä rahoja pitäisi nyt siirtää kaupungin palvelujen rahoittamiseen - silloin ne palaisivat hyödyttämään kaupunkilaisia.

Keskiviikko 23.2.

Palelen Virroilla Pysäköintitalon Mediapäivässä. Pilkimme, paistamme nuotiolla makkaraa ja syömme hirvisoppaa. Markku Hiltunen esittelee Pysäköintitalon yhteistyökumppaneille yhtiön strategiaa ja mediasuunnitelmia. Mukava päivä.

Torstai 24.2.

Hoitotakuu tulee voimaan maaliskuun alussa. Tampereella siihen on valmistauduttu mielestäni hyvin. Viime vuonna palkattiin uusia omalääkäreitä, tänä vuonna niin päivystykseen kuin erikoissairaanhoitoon on lisätty lääkäreitä ja leikkausjonojen purkuun annettu lisärahaa. Nyt myös lääkärin ajanvarausta helpotetaan muuttamalla päivystysajanvaraus ympärivuorokautiseksi.

Hyvä niin. Parannusta tarvitaankin, sillä vaikeaa on ollut niinkin yksinkertainen asia kuin lapsen hammaslääkärin ajanvaraus. Irene soitti koko päivän ja yritti perua aikaa, kun Vilja oli kuumeessa. Ei päässyt läpi. Aika jäi perumatta ja kaupunki lähetti 27 euron laskun perumatta jääneestä ajasta!

Lahdessa on valmistauduttu hoitotakuuseen mielenkiintoisella keinolla: yksityistämällä kokonainen terveysasema. Teen aiheesta jutun Lankaan. Lahdessa on kova pula lääkäreistä, keskustan terveysasemallakin oli vain kaksi lääkäriä. Kaupunki turvautui pitkään keikkalääkäreihin, mikä tuli kalliiksi. Nyt on kokonainen terveysasema kilpailutettu ja annettu yksityisen vuokralääkärifirman hoitoon kahdeksi vuodeksi. Lääkäreitä on kymmenen ja jonot on saatu purettua. Ihan hyvä hätäkeino, mutta ei sovellu pitkän tähtäimen ratkaisuksi. Nimittäin omalääkärijärjestelmää ei tähän malliin voi istuttaa, se vaatii pysyvät potilas-lääkärisuhteet.

Perjantai 25.2.

Tapaamme Irenen kanssa Ahto Aunelan. Hän on Vuokratalosäätiön toimitusjohtaja. Irene jäi pois VTS:n hallituksesta, mutta yhteistyö varmasti jatkuu. Juttelemme mm. Annalan vanhan kerrostaloalueen saneerauksesta, se on lähivuosien ohjelmassa. Olemme asuneet siellä Kolunkadulla ja tunnemme alueen. Taloihin täytyisi rakentaa hissit, pihoja kehittää toimivimmiksi ja alueelle mahtuisi täydennysrakentamistakin - esimerkiksi maanpäälliset kellarikerrokset voitaisiin ottaa asuinkäyttöön tekemällä varastotilat piharakennuksiin. Lisäksi taloja voisi korottaa yhdellä lisäkerroksella. Tämä tosin muuttaisi kolmikerroksisen alueen ilmettä ja mietimme, joko 1970-luvun elementtikerrostalotkin ovat suojelukohteita...

Palaveeraan myös Markku Hiltusen kanssa Pysäköintitalon lehden PNewsin merkeissä. P-talo täyttää 35 vuotta ja teen yhtiön historiasta jutun pNewsiin. Markku esittelee minulle myös Matkakeskuksen uusia suunnitelmia. Vaikka Tampere päätyi "hajautettuun malliin", eli linja-autoasema säilyy, Matkakeskus voitaisiin toteuttaa siten, että linja-autot kiertäisivät rautatieaseman kautta ja poimisivat sieltä matkustajat. Niinhän nytkin osin tapahtuu. Aseman edustalle voitaisiin tehdä busseille laiturit ja Ale-pubin paikalle voitaisiin rakentaa odotus- ja lipunmyyntitilaa, kahvila ja muuta liiketilaa samalla kun "Pendoliinotunneli" tehdään. Ihan jees, jos vain lisärakennuksen julkisivu saadaan sointumaan vanhan asemarakennuksen kanssa.

Harmittaa kun en ehdi Metsoon, siellä on seminaari Vuoreksen ympäristötaiteesta. Arkkitehtuuri etenee kuitenkin toisella rintamalla: Soitan Veikko Vänskälle ja kuulen, että yhdyskuntalautakunnassa on ensi viikolla kaksi kirjoittamaani vihreiden aloitetta: arkkitehtuurin teemavuodesta ja kaupunkikuvatoimikunnasta. Molempiin virkamiehet suhtautuvat kuulemma myönteisesti. Taas mennään kaksi askelta eteenpäin...

Sunnuntai 27.2.

Aurinko paistaa, pari astetta pakkasta ja Kaukajärven jää kimmentää puhtaasta lumesta. Hiihtelemme Irenen ja parin sadan muun ihmisen kanssa järveä ympäri. Suksi luistaa ja istumalihakset vetristyvät. Pysähdymme laiturin nokkaan juomaan kahvit ja syömään voileipiä. Hiihtoloma alkakoon! Tiistaina lähdemme Sotkamoon...