Kunnallispolitiikan päiväkirja
2005

Viikko 4

Maanantai 24.1.

...Pertulla on ohjaamansa näytelmän kenraaliharjoitukset eikä hän pääse tuuraamaan mua kaupunginhallitukseen. Juon teetä ja pumppaan itseni täyteen flunssalääkkeitä ja syöksyn kokousputkeen: ryhmyreiden, valtuuston pj:n ja virkamiesten lounaspalaveri valtuuston työskentelystä, ryhmä 12 kokous ja kaupunginhallituksen kokous. Kolmeen kokoukseen kuluu yhteensä kuusi tuntia. Käyn vähän väliä vessassa niistämässä ja pärskimässä ja pidän mahdollisimman vähän puheenvuoroja.

Mutta jotain täytyy yrittää. Ehdotan kolmosille (kok+sd+vas), että kaupunginhallituksen edustajat lautakuntiin jaetaan suhteellisesti, jotta myös ryhmä 20 saa muutamaan lautakuntaan edustajan. Tähän saakka edustajat on jaettu aina enemmistövaalilla, eli käytännössä vain demarit ja kokoomus ovat edustaneet lautakunnissa kaupunginhallitusta.

Ei käy, sanovat Ruoholahti ja Rantanen. He eivät halua luopua vapaaehtoisesti "ikiaikaisista" nautintaoikeuksistaan. Kyse on aika isosta periaatteesta, ja siksi ryhmä 20 äänestyttää asian kaupunginhallituksessa. Häviämme 8-3 ja jätämme eriävän mielipiteen. Kolmoset ovat varautuneet äänestykseen ja muuttavat kesken kokousta esityslistaa niin, että 14 edustajan valinnat jaetaan 14 eri pykälään - näin kussakin pykälässä valitaan vain yksi edustaja. Pelkäävät kai että valitamme, että Tampere ei noudata kuntalain edellyttämää suhteellisuutta valinnoissa. Ihan aiheellinen pelko...

Miksi asia on tärkeä? Kaupunginhallitus lähettää oman edustajansa jokaiseen lauta- ja johtokuntaan. Edustajalla on siellä läsnäolo- ja puheoikeus. Hän pitää yhteyttä lautakuntaan, seuraa asioiden valmistelua ja tiedottaa lautakunnalle kaupunginhallituksen kannoista ja toisaalta kertoo kaupunginhallitukselle lautakunnan näkemyksistä. Tämä "tiedonvälittäjän" rooli on siis annettu vain kokoomuslaisille ja demareille tähän saakka. Enkö esimerkiksi minä vihreänä kaupunginhallituksen jäsenenä ole kelvollinen edustamaan kaupunginhallitusta lautakunnissa? Olenko vähempiarvoinen kh-jäsen, kakkosluokkaa? Eikö tämä olekaan yhteispeliä? Kuntalain mukaan kaupunginhallitus ei jakaannu oppositioon ja hallitukseen. Tampereella jotkut haluavat sen jaon väkisin tehdä.

Toinen äänestys tulee kulttuurilautakunnan käyttösuunnitelmasta. Siinä jään lopulta yksin puolustamaan lautakunnan linjaa. Kolmoset ovat saaneet näppylöitä siitä, että heidän budjettilisäyksensä ei ole mennyt eurolleen sinne, minne halusivat. Kaupin junnupuiston 20 000 euroa puuttuu käyttösuunnitelmasta heidän oman mokansa takia: he olivat tehneet lisäyksen käyttömenoihin, ei investointimenoihin. Nyt tehtiin laillisuuden rajoilla oleva päätös: kh palautti käyttösuunnitelman ohjeella, että junnupuistolle on annettava rahaa "urheiluakatemialle" osoitetuista rahoista. Kuitenkin käyttösuunnitelmista päättäminen kuuluu lautakunnalle, kh vain saa ne tiedoksi. Nyt kh käytti päätösvaltaa ilman otto-oikeutta. Ja kehotti lautakuntaa rikkomaan valtuutensa, eli siirtämään käyttömenoihin osoitettuja rahoja investointiin. Jos joku viitsisi valittaa kaupunginhallituksen päätöksestä, se saattaisi mennä nurin!

En vastusta sinänsä Kaupin hiekkakenttien muuttamista tekonurmikentiksi. Mutta vastustan uusien kenttien rakentamista Kaupin metsään arvokkaan Tuomikallion juurelle ja hiihtolatujen keskelle. Kenttien keskittäminen Kauppiin tapahtuu tosiasiassa lähiökenttien kustannuksella. Jo nyt liikuntatoimi aikoo riipiä rahat ensimmäiseen tekonurmeen jättämällä joitain liikuntapaikkoja kunnostamatta kaupunginosissa. Lähiliikunta kärsii, kun Kauppiin imetään rahaa.

Olen kotona seitsemän aikaan illalla, väsyneenä, räkäisenä, ihmisrauniona. Kaivaudun sohvannurkkaan viltin alle, Irene on tullut samaan tautiin. Katsomme Kotikatsomosta hauskaa kotimaista sarjaa nuorista perheistä uraputkessa ja päätämme perua kaikki työmatkat ja tapaamiset parilta seuraavalta päivältä. Ja sairastaa päätoimisesti.

Torstai 27.1.

Räkä virtaa yhä, mutta kuume on laskenut ja jaksan taas muutakin kuin lukea Henning Mankellin mainiota kirjaa "Ennen routaa". Se on viimeinen Wallander-kirja jota en ole lukenut. Yritän sairauteni varjolla saada sen luettua ennen kuin kirjasta tehty elokuva tulee Tampereelle. Se taitaa olla ensi-illassa jo huomenna, ellen väärin muista. Toivottavasti ehdimme viikonloppuna Irenen kanssa katsomaan sen.

Markku Leppänen otsikoi Morossa komeasti: "Paavola ja Välimäki kävivät kimppuun". Leppänen kirjoittaa maanantain kaupunginhallituksesta, jossa äänestytimme kh:n edustajista lautakunnissa. Aamulehti jopa soitti minulle ja kysyi, oliko se kiusantekoa. Siis teimmekö me kiusaa, kun halusimme tasapuolisuutta?! Ehkä demokratia ja tasa-arvo ovat joillekin kiusallisia asioita...

Nyt täytyy lopettaa lyhyeen, kello on yksitoista illalla ja Irene huutelee sängystä, että miten voi olla totta, että jaksan sairaanakin innostua naputtelemaan konetta, mutta en jaksa keskustella hänen kanssaan, vaan nukahdan heti. Nyt on paras painua peiton alle "keskustelemaan"...

Perjantai 28.1.

Teen Vihreään lankaan Hanna Syrjälän kanssa juttua pormestarimallista. Hanna haastattelee Kari Hakaria Tampereen mallista (minä olen jäävi...) ja minä haastattelen Turun mallista Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Aleksi Randellia (kok). Hänet on tämän vuoden alusta valittu päätoimiseksi kh:n puheenjohtajaksi. Hän ei ole pormestari, eli hän ei korvaa kaupunginjohtajaa, vaan toimii kj:n rinnalla poliittisena johtajana. Sekin on mielenkiintoinen malli ja on jännä seurata, miten se vaikuttaa Turun kunnallispolitiikkaan.

Tosiasia on, että isojen kaupunkien johtaminen on päätoimista työtä poliitikoilta. On reilua, että siitä voi saada sellaisen korvauksen, että ei tarvitse mitään "suojatyöpaikkaa".

Turun mallia ei kuitenkaan voi kutsua aidoksi pormestarimalliksi. Tampereella sen sijaan on tarkoitus päättää toukokuussa, millainen pormestarimalli otetaan käyttöön. Veikkaukseni on, että ehdolle tuodaan malli, jossa valtuusto valitsee pormestarin, joka on kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Hänen ei tarvitse olla valtuuston jäsen. Kyse olisi silloin nykyisen kuntalain mahdollistamasta pormestarimallista. Sen lisäksi valittaisiin apulaispormestareita, jotka olisivat valtuuston jäseniä ja jotka korvaisivat nykyiset apulaiskaupunginjohtajat. He olisivat tilaajalautakuntien puheenjohtajia. Nykyiset apulaiskaupunginjohtajat siirtyisivät toimialajohtajiksi vastaavat palvelujen tuottamisesta.

Jos esitys on tämän kaltainen, minulla on siihen pari aika vakavaa huomautusta: pormestari tulee valita JOKO kansanvaalilla TAI valtuutettujen joukosta. Muuten kyse on virkamiesvaalista, ei luottamusmiesvaalista. Kansalaisten tulee päästä vaikuttamaan valittavaan henkilöön joko välittömästi (suora vaali) tai välillisesti (vaali valtuustossa). Jos pormestariksi voidaan valita joku ulkopuolinen, on se demokratian halveksuntaa eikä sitä pidä kutsua pormestarimalliksi. Puhuttakoon silloin vanhaan tyyliin kaupunginjohtajamallista. Toinen huomautukseni koskee apulaispormestarien määrää. Tilaajalautakuntia on tulossa 5 - 6, silloin apulaispormestareita tulisi olla sama määrä. Valtaa ei pidä keskittää muutamalle henkilölle. Lisäksi apulaispormestarit tulee valita suhteellisella vaalilla, ei enemmistövaalilla. Kuntalaki ei lähde siitä, että kunnissa on hallitus ja oppositio, Tampereellakaan ei pidä sellaista kehitystä edistää. Pormestari ja apulaispormestarit ovat kuntalaisten palvelijoita, eivät kokoomuksen ja demareiden puoluerenkejä.