Kunnallispolitiikan päiväkirja
2005
Viikko 49
Tiistai 6.12.
Vietämme Irenen kanssa Suomen 88. itsenäisyyspäivää perinteisin menoin: sohvaperunoina Linnan juhlia katsellen. Irene on innostunut pressanvaaleista enemmän kuin minä. Hän on lupautunut Tarja Halosen kansalaisvaltuuskunnan varapuheenjohtajaksi Pirkanmaalla. Minä olen "puolueen uskollisena soturina" Heidi Hautalan takana. Halonen on hyvä presidentti ja jos toinen kierros tulee eikä Heidi ole enää mukana, äänestän Tarjaa minäkin. Mutta on hyvä että lähes kaikki puolueet ovat asettaneet oman ehdokkaansa. Se kuuluu demokratiaan. Heidi Hautala tuo vihreiden näkemykset vaalitaistoon: ilmastonsuojelun, globaalit ihmisoikeudet, ympäristönsuojelun, kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet.
Tosin emme saa perhepiirissä kinaa aikaan näistä asioista, Halonenkaan niitä tuskin vastustaa, kyse on painotuseroista. Sen sijaan vihreiden sisällä Irenen ratkaisu on herättänyt jonkin verran keskustelua. Se kertoo siitä, että vihreistäkin on tullut jo vanha puolue, jossa kysellään puolueuskollisuuden perään...
Keskiviikko 7.12.
Laitoin Seppo Salmiselle luettelon löytämistäni virheistä nelikon eräässä lehtikirjoituksessa. Virheitä löytyi 11 yhdestä kirjoituksesta, mikä kertoo siitä, että pikaratikan vastustajat joko eivät lue tehtyjä selvityksiä tai eivät usko niihin. Itse perustan arvioni tehtyihin selvityksiin. Niiden takana on liikennesuunnittelun ammattilaisia, eivät suunnitelmia tee raideliikenteen kannattajat.
Seppo ei vastannut kirjeeseeni.
Lauantai 10.12.
Juhlimme vihreän valtuustoryhmän 20-vuotistaivalta. Valtuustosaliin on kutsuttu kaikki vihreiden valtuutetut Tampereella kautta aikojen, samoin varavaltuutetut ja lautakuntien jäsenet. Valtuuston puheenjohtaja Hanna Tainio tervehtii meitä, samoin Vihreän liiton varapuheenjohtaja Anni Sinnemäki sekä muiden valtuustoryhmien edustajat. Me nykyvaltuutetut luemme laatimani historiikin, jossa kerrataan menneiden vuosien värikkäimpiä käänteitä virastotalon valtauksesta Tampellakiistaan. Satu Hassi esittää "kielletyt diat", eli kaupunkisuunnittelusta kertovan diashown. Valtuuston puheenjohtaja kielsi vuonna 1989 esittämästä sitä valtuuston kuntasuunnitelman lähetekeskustelussa. Lopuksi jaamme kunniakirjat vanhoille valtuutetuille ja nousemme valtuustosalin kuudenteen kerrokseen jatkoille.
Ilta on hauska ja venyy pikkutunneille, kun päädymme Plevnaan ja Höyryyn jatkoille. Saan edeltäjältäni ryhmyrinä Havun Jokelta pitkästä aikaa ohjeita: vihreiden pitäisi radikalisoitua, jotta erottuisimme! Ja minä kun kuvittelin, että juuri Jouko halusi meistä yhteistyökelpoisen puolueen! Pidetään ohje kuitenkin mielessä...