Kunnallispolitiikan päiväkirja
2005
Viikko 48
Maanantai 28.11.
Kh:ssa keskustellaan pitkään TKL:n aikataulumuutoksista. Suunnitelmat perustaa nopeita runkolinjoja ovat herättäneet vastustusta varsinkin länsipuolella Tamperetta. Eikä ihme, toteutustapa on huono: linjoja "oikaistaan" jotta matka-ajat lyhenisivät. Se tarkoittaa, että tuttu bussi ei enää kierrä kaikkia asuinalueita vaan paahtaa pikatietä ohi.
Tiesin että uudistus herättää vastarintaa ja siksi esitinkin budjettineuvotteluissa lisärahaa TKL:n tukeen. Sen avulla runkolinjat olisi voitu toteuttaa heikentämättä palvelua muilla alueilla.
Ikävä kyllä vain ryhmä 20, eli vihreät, sitoutumattomat, keskusta ja kristilliset, oli valmis tähän. Muut ryhmät tukkivat korvansa. Saa nähdä, tukkivatko nytkin, kun kaupunkilaiset protestoivat.
TKL:n aikataulumuutokset jäävät pariksi viikoksi pöydälle. Keskustelu jatkuu.
Sen sijaan joukkoliikenteen tilaaja-tuottajamalli hyväksytään. Yhdyskuntalautakunnasta tulee jatkossa joukkoliikenteen tilaajalautakunta. Siinä on eräs hyvä puoli: kaavoitus ja joukkoliikenne ovat saman luottamuselimen vastuulla. Jospa se edistäisi sitä, että Tampereella kaavoitettaisiin asuinalueita hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan.
Ennen kaupunginhallitusta ryhmien puheenjohtajat palaveeraavat viikon kestoteemasta: hyväksytäänkö keskustan liikenneosayleiskaava valtuustossa keskiviikkona vai ei.
Olen hyväksymisen kannalla. Aamulehti julkaisi sunnuntaina valtuustogallupin: 20 kannatti hyväksymistä, 23 palautusta, loput eivät ottaneet kantaa. Kaavan palauttajat haluavat poistaa pikaratikkavarauksen kaavasta. Se on pöhköä ja vastuutonta. Kolme vuotta valmisteltu kaava palautuisi lähtökuoppiin. Ja pikaratikkahanke pysäytettäisiin kesken selvitysten. Kielteinen päätös tehtäisiin ennenkuin tiedetään, voidaanko sitä toteuttaa, miten, milloin ja mitä se maksaisi. Kielteinen päätös tehtäisiin myös ennenkuin vaihtoehtoiset joukkoliikennemallit on selvitetty.
Palaverin jälkeen näyttää siltä, että kokoomuksen vaatimuksesta kaava tullaan jättämään uudelleen pöydälle.
Vihreiden valtuustoryhmässä keskustellaan pitkään pikaratikasta. Tässä asiassa kuten liikennepolitiikassa ylipäätään olemme valtuuston yhtenäisin ryhmä. Ja ilman ryhmnäkuria! Se ei tarkoita sitä, että hyväksyisimme millaisen raideliikenneratkaisun hyvänsä mihin hintaan hyvänsä. Se tarkoittaa tässä tilanteessa sitä, että keskustan liikennekaavassa varaudutaan pikaratikkaan. Mallien kehittely jatkukoon ja päätös tehdään kun asia on kypsynyt. Käytännössä aikaisintaan vuoden kuluttua. Vielä olisi hyvä selvittää myös katuverkossa kulkevan pikaratikan edellytykset, siltä varalta, että pikaratikka ei mahdu asemapihalle.
Keskiviikko 30.11.
Niinhän siinä kävi. Kokoomuksen ja demarien pyynnöstä liikennekaava jätettiin kahdeksi kuukaudeksi pöydälle. Peruste oli sinänsä asiallinen, sillä tällä viikolla valmistui seudullinen joukkoliikenneohjelma johon ryhmät haluavat tutustua. No, se ei suoraan vaikuta Tampereen keskustan liikenneosayleiskaavaan, mutta antoipa hyvän syyn aikalisälle. Toivottavasti se käytetään hyödyksi ja valtuutetut perehtyvät raportteihin. Vaikka joukkoliikenneohjelma ei ota kantaa bussi- tai raideliikennevaihtoehtoon, sen tavoitteet puhuvat pikaratikan puolesta: vain raideliikenteellä voidaan merkittävästi nostaa matkanopeuksia ja päästä 15 minuutissa naapurikuntien keskustoista Tampereen keskustaan.
Tai no, otetaan vähän takaisin: kyllä se onnistuu esim. Lempäälästä Tampereelle, kun bussi ajaa moottoritietä. Mutta esim. Ylöjärveltä, Nokialta tai Kangasalta se edellyttäisi bussikaistan rakentamista koko matkalle.
Suututin muuten pikaratikan vastustajat syyttämällä heitä pölhöpopulismista. Mutta sitä se on. Populismi, eli kansan suosion kerääminen ja kansalaisten mielipiteiden seuraaminen, kuuluu politiikkaan enkä sitä arvostele sinänsä. Pölhöpopulismiksi kansan kosiskelu menee, jos hylätään koko liikennekaava pikaratikkavarauksen takia. Silloin heitetään monta lasta pesuveden mukana: kävelypainotteiset kadut, Ratapihankatu, maanalaiset P-paikat, Ratinan liikennejärjestelyt, Rantaväylän tunnelivaraus jne. Keskustan liikenteen kokonaissuunnittelu hylätään ja kukin asia joudutaan suunnittelemaan erilliskysymyksenä. Keskustan kehittäminen pysähtyy pariksi vuodeksi. Ja vain sen takia, että äänestäjien ei uskota ymmärtävän VARAUKSEN ja PÄÄTÖKSEN eroa.
Pölhöpopulismia on myös se, että ei luoteta virkavastuulla tehtyihin selvityksiin, vaan levitetään julkisuudessa ennakkoluuloja ja virheellisiä tietoja.
Salmisen Seppoon puheenvuoroni kolahtaa. Menemme kuudennen kerroksen parvekkeelle polttamaan sikarit ja selvittelemään kuka oikein on pölhöpopulisti. Lupaan toimittaa hänelle oikaisun niistä virheistä, joita olen löytänyt Salmisen, Rönkön, Höyssän ja Heinivahon lehtikirjoituksista.
