Kunnallispolitiikan päiväkirja
2005

Viikko 1

3.1. Maanantai

Kaupunginhallituksessa on visainen asia: kulttuuritoimenjohtaja Lassi Saressalon pidättäminen virasta. Kaupunginjohtaja käytti otto-oikeutta, kun kulttuurilautakunnan enemmistö ei halunnut pidättää Saressaloa virasta. Häntähän syytetään valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, koska hänen alaisensa kavalsi huomattavan summan varoja. Varsinainen rikos on vakava ja niin on tietysti valvontavelvollisuuden laiminlyöntikin. Syyte on kuulemma silti vain sakkoja, joten juridisesti ei ole niin vakavasta asiasta kyse, että se edellyttäisi virasta pidättämistä. Mutta en ole päättäjän paikalla, itse asiassa minut jopa poistetaan yhdessä muiden valtuuston puheenjohtajien kanssa kh:n kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Lopputulos: kh on yksimielinen ja pidättää Saressalon virasta. Minusta toista syytettyä, eli nuorisotoimenjohtaja Tammista tulisi kohdella samalla tavoin, muuten tässä haiskahtaa poliittinen toverituomioistuin.  

5.1. Keskiviikko

Ajelemme perheen kanssa Kokkolaan loppiaislomalle. Poikkeamme matkalla Karviaan, jossa teen Vihreään lankaan haastattelun pienen kyläkoulun rehtorista. Suomessa on taas virinnyt kyläkoulujen lakkauttamisbuumi, tällä kertaa syynä ei aina edes ole oppilaspula, vaan yleinen tehostamispyrkimys. Raimo Sailas ja valtiovarainministeriö ovat takapiruina taas: suurten ikäluokkien tarpeisiin perustettu kouluverkko on kuulemma liian tiheä. Sailas ei vaan myönnä, että sitä on harvennettu jo 30 vuotta hyvinkin aktiivisesti. Moni pieni kunta haikailee tilanteesta, jossa kaikki lapset käyvät kirkonkylässä koulussa ja kaikki kyläkoulut on lakkautettu. Se on samalla monen kylän tuho.

Parempi malli on kehittää kyläkoulusta kylän monitoimikeskus, jossa koulun lisäksi on kansalaisopisto, sivukirjasto, vanhusten kahvi- ja ruokahuolto, terveydenhoitajan toimipiste, posti jne. Juuri niin on tehty Kantin kyläkoulussa Karviassa, jossa jututamme rehtori Marjo Yli-luomaa samaan aikaan kun 30 lasta viilettää peffamäessä pulkillaan.

"Kyläkoulujen" lakkauttaminen koskee usein myös kaupunkikouluja, pienten lasten lähiökoulut ovat vaaravyöhykkeessä Tampereellakin, muistuupa mieleeni Hallilan koulukiista ja jopa Messukylän lukion kohtalo. Kyse ei ole oppilaiden vähyydestä, vaan talouden tehostamisesta. Onneksi poliitikot olivat näissä kiistoissa kaupunkilaisten kanssa samalla puolella ja niin Hallila kuin Messukylä saavat pitää koulunsa!

Matka jatkuu haastattelun jälkeen, käymme syömässä Juustoportilla - yksi parhaita pysähtymispaikkoja Pohjanmaalle mennessä - ja olemme äitini luona vasta illansuussa. Leppoisaa loppiaista niin teille kuin meille!