Kunnallispolitiikan päiväkirja
2005
Viikko 14
Maanantai 4.4.
Koko viime viikolla oli vain yksi kokous. Tällä viikolla pelkästään maanantaina on neljä kokousta. Päivä kuluu valkoisessa talossa iltapuoliyhdeksään. Välillä ehdin käydä haukkaamassa maukasta soijapaprikariisiä ravintola Artturissa. Siellä on hyvä lounasmenu, suosittelen.
TOMUTO, eli toimintamallin uudistamistoimikunta (nimen keksijä on paennut tuntemattomaan määränpäähän!) pohtii uutta hallintomallia. Pormestarimalli ja lähipalvelujen organisointi puhuttavat ryhmyreistä kooostuvaa tomutoa. Huomaan että kolmosetkin ovat lukeneet Kari Hakarin pohjapaperit ja huomanneet, että siellä esitetään apulaispormestarien valintaa SUHTEELLISELLA VAALILLA. Sehän tarkoittaa, että kolmesta ap:stä yksi tulisi ryhmä 20:lle. Jostain syystä sekä demarien että vasemmistoliiton edustajat haluavat poistaa paperista esityksen suhteellisesta vaalista. Ei auta, vaikka kuinka todistelen, että kuntalaki perustuu suhteelliseen demokratiaan, mikä näkyy siinä että kaikki luottamuselimet tulee valita suhteellisilla vaaleilla. Pormestarit eivät ole virkamiehiä, vaan luottamusmiehiä. He muodostavat kaupungin johtoryhmässä luottamusmiesten kollegion, joka tulee myös valita suhteellisuusperiaatteella. Muuten siirrytään enemmistöparlamentarismiin, joka on ristiriidassa muun kunnallishallinnon kanssa. Valta sokaisee, ehdoton valta tekee myös kuuroksi, vain suhteellinen vallanjako ottaa huomioon valtuuston kaikki ryhmät. Jos ja kun pormestarijärjestelmään halutaan siirtyä mahdollisimman suuren enemmistön tuella, on valtaa jaettava myös mahdollisimman laajasti. Muu vaarantaa konsensuksen ja koko pormestarimallin käyttöönotto saattaa viivästyä.
Kaupunginhallitus keskustelee kaksi tuntia Karosen koulun MS-tautia sairastavan opettajan valinnasta. Äänin 7-4 päätämme että kaupunki ei valita lääninoikeuden päätöksestä, jolla kumottiin koulutuslautakunnan jaoston päätös perua opettajan valinta virkaan. Lääninoikeus totesi, että opettajan sairaus ei ole este virkaan valinnalle. Minä kannatin sitä, että asialle laitetaan piste ja opettaja palkataan siihen virkaan, jota hän on jo kaksi vuotta määräaikaisena hoitanut. Prosessi on jo vahingoittanut kaupungin mainetta tarpeeksi. Kukaan meistä ei voi tietää, kykeneekö selviämään töistään eläkeikään asti. Olennaista on työkyky tässä ja nyt.
Illalla kokoontuu vielä seutuhallintoa miettivä työryhmä. Pelkään että seutuhallinnon mallista tulee isokin kina, sillä henki on ollut sellainen, että Tampere haluaisi heti pidemmälle menevää yhteistyötä, kehyskunnat etenisivät lyhyemmin askelin. Sopu syntyy kuitenkin aika kivuttomasti ja eniten aikaa käytetään jähnäämiseen siitä, mikä puolue saa paikan mistäkin kunnasta seutuhallitukseen - ja varsinkin, miten nais- ja mieskiintiöt täytetään. Hohhoijaa, Ireneltä tulee tekstiviesti: sauna on pian lämmin!
Tiistai 5.4.
Palaveri Kaukajärven yhteisötyön asioista. Toiminnanjohtaja Päivi Metsola siirtyy muihin töihin ja joudumme taas etsimään uutta vetäjää. Ensimmäiset haastateltavat tulevat torstaina ja perjantaina. Istumme pitkään Kaukaharjun palvelutalon ravintolassa ja pohdimme yhdistyksen kevättä ja kesää. Vanhuksia tulee syömään ja syömme lopulta mekin kinkkukiusausta. Sitten käymme katsastamassa Riipuksenkadun kerhohuoneen, siellä on tarkoitus avata uusin "naapurihuone", eli asukkaiden kokoontumispaikka. Asukastoimikunnan puheenjohtaja Kauko Ahmala esittelee vastikään kunnostettua tilaa ja toivottaa kerho-ohjaajamme tervetulleeksi. Asukkaat ovat vetäneet aiemmin kerhoja itse, mutta väen ikääntyessä toiminta on hiipunut ja uusia vetäjiä kaivataan. Yhteisötyö työllistää 4-5 työntekijää niin lasten, nuorten kuin ikäihmisten kerhonohjaajina.
Illalla Tampereen vihreiden hallitus valitsee edustajan toukokuun puoluekokoukseen Kokkolaan. Lähtisin mielelläni, koska tulossa on jännä puheenjohtajavaali ja Kokkola on kotikaupunkini, mutta sattumoisin olen tuon viikonlopun Tompan leirikoulumatkalla Italiassa. Ilmassa on pientä värinää, koska Trevin hallitus jakaantuu kahteen leiriin: Osmo Soininvaaran ja Anni Sinnemäen kannattajiin. Tosin Anni ei ole vielä virallisesti ilmoittanut ehdokkuudestaan, mutta Trevin aktiiveista Veikko Halmetoja, Zorro ja Anna-Maria Urhonen ovat mukana suostuttelukampanjassa. Emme kuitenkaan lähde äänestämään edustajista, vaan teen sopuesityksen: lähetetään Kokkolaan tasapuolisesti Oden ja Annin kannattajia. Näin tehdään.
Torstai 6.4.
Autoilen Virroille tapaamaan "Kaatopaikan vastustajat"-yhdistyksen aktiiveja. Lassila&Tikanoja suunnittelee suurta jätteenkäsittelykeskusta muutaman kilometrin päähän Virtain keskustasta. Enimmillään sinne roudattaisiin jätettä kaksi kertaa enemmän kuin Tarastenjärven kaatopaikalle. Kierrätyspuistoksi nimetty hanke on saanut kaupunkilaiset takajaloilleen. Teen aiheesta juttua Vihreään lankaan, koska minuakin hanke epäilyttää, vaikka pääosa jätteestä aiotaankin kierrättää tai hyötykäyttää energiana. Miksi niin suuri jätteenkäsittelykeskus rakennetaan haja-asutusalueelle kauaksi isoista taajamista, missä jätteet syntyvät? Kuljetusmatkat tulevat olemaan pitkiä ja mitätöivät kierrätyksen hyödyn. Minua kiusaa myös se, että tässä ollaan luomassa kilpailijaa kunnallisten jäteyhtiöiden kaatopaikoille. Sen ymmärrän ja hyväksyn, että kierrätettävästä jätteestä tulee vapaasti kilpailtu raaka-aine, mutta kaatopaikat ja kotitalousjätteet haluaisin pitää yhteiskunnan vastuulla. Niihin liittyy niin paljon ympäristövaikutuksia ja -vastuuta, etten sitä antaisi yrityksille, joiden bisnesajattelu ei ole riittävän pitkäjänteistä eikä ota välttämättä huomioon ekologisia tai sosiaalisia tavoitteita.
On myös yritystoiminnan näkökulmasta pähkähullua, että sekä Ruovedelle että Virroille suunnitellaan valtakunnallisen kokoluokan jätteenkäsittelykeskuksia. Niiden kapasiteetti ylittää kaksinkertaisesti Pirkanmaan jätemäärät. Kun jätehuoltoa on vapautettu markkinoille, on jätepolitiikasta kadonnut alueellinen ohjauskyky. Vihreät yrittivät pitää sitä yllä, kun vastustimme Ruoveden ja Virtain jätekeskusten aluevarauksia, mutta hävisimme. Demarit ja kokoomus haluavat ilmeisesti antaa jätepolitiikan markkinoiden hoidettavaksi! Nyt jätehuolto on muuttunut seudulliseksi ja maakunnalliseksi, mutta poliittinen ohjaus on kunnallista. Se merkitsee sitä, että ohjausta ei todellisuudessa ole. Tarvittaisiin seudullinen tai mieluummin maakunnallinen jätehuoltolautakunta pääkaupunkiseudun YTV:n tapaan. Se voisi olla esim. Pirkanmaan liiton alaisuudessa.
Perjantai 7.4.
Aamun uutiset kertovat sen minkä arvasin: Sinnemäki lähtee puheenjohtajakisaan. Toivoin, että hän olisi odottanut vielä kaksi vuotta, mutta ilmeisesti hänen nuoret kannattajansa eivät malttaneet odottaa. Kisasta on tulossa mielenkiintoinen ja aidosti aatteellinen. Saan jopa soiton ekovihreiden eräältä kantaisältä, Aulis Junekselta. Hän puhkuu intoa ja kysyy, lähdenkö Cronbergin kampanjaan.
Puheenjohtajakilpa näyttää nostavan aatteelliset ääripäät framille. Cronbergin avulla vihreiden ekosiipi yrittää muuttaa puolueen taas kapeaksi ympäristöpuolueeksi. Sinnemäen kannattajissa taas on paljon punavihreitä, jotka yrittävät vääntää Vihreää liittoa pari piirua vasemmalle. Soininvaaran kannattajat edustavat vihreää yleispuoluetta, joka ei ole oikealla eikä vasemmalla. Siksi minä olen edelleen "soininvaaralainen".
Saan Langan jutun valmiiksi kolmeen mennessä. Tomppa tulee tohkeissaan koulusta ja haluaa lähteä ostamaan kaverilleen synttärilahjaa. Siispä matkaan. Yökylävehkeet mukaan, sillä tiedossa on pitkät synttärit - ja vapaailta vanhemmille, sillä Vilja on lähtenyt Herättäjän nuorisotyön isoskoulutukseen Seinäjoelle. Haen Irenen töistä ja menemme suoraan elokuviin (Million Dollar Baby, surullinen, mutta hyvin tehty elokuva, Clint Eastwood vain paranee vanhetessaan!) ja sen jälkeen Bella Romaan syömään.
