Kunnostetaan värjäämö kumppanuusmallilla

Aamulehti huhtikuu 2004

Finlaysonin vanhan värjäämön kohtalo on yhä avoinna, vaikka kiinteistön omistaja, Tampereen Kiinteistö Invest Oy on jo jättänyt rakennuslupahakemuksen uudisrakennuksesta. Ennen kuin se käsitellään, tulisi vielä selvittää säilyttävän vaihtoehdon mahdollisuudet omistajan, kaupungin ja muiden asianosaisten välisissä neuvotteluissa.

Värjäämöä ei suojeltu rakennussuojelulailla, mutta silti se on säilyttämisen arvoinen. Harva rakennus Suomessa on suojeltu rakennussuojelulailla, valtaosa suojellaan asemakaavalla. Museoviraston vuonna 1998 antaman lausunnon mukaan "värjäämön ja puutarhakanavan suojelu on kulttuurihistoriallisista (teollisuus- ja rakennushistoriallisista) lähtökohdista tarkastellen perusteltua". Museoviraston mukaan suojelu tulisi toteuttaa kaavamuutosjärjestelyin.

Kaavan muuttaminen voisi tapahtua siten, että osa rakennusoikeudesta siirrettäisiin tontin muuhun osaan, kuten konttorin ja palatsin välissä olevalle pysäköintitontille. Selvitystyön aikana voidaan käydä läpi muitakin vaihtoehtoja, kuten Kiinteistö Investin omistama Suomen Trikoon tontti Pyynikillä. Jos rakennusoikeus voitaisiin toteuttaa siellä, värjäämön alueella ei tarvittaisi edes kaavamuutosta, koska nykyinen kaava mahdollistaa myös värjäämön säilyttämisen.

Mitä sitten tehdään itse värjäämölle, jos rakennusoikeus saadaan siirrettyä muualle? Kuka kunnostaa rapistuneen vanhuksen? Jos Tampereen Kiinteistö Invest Oy ei halua sitä yksin tehdä, voitaisiin värjäämön ympärille muodostaa kumppanuusmallilla toimiva yhtiö, jossa olisi mukana Kiinteistö Investin lisäksi kaupunki ja esimerkiksi kunnostuksesta vastaava rakennusyhtiö.

Värjäämö siirtyisi yhteisyrityksen omistukseen. Kaupungin pääomasijoitus voisi olla lähes nimellinen ja Kiinteistö Invest Oy:n sijoitus olisi kiinteistö. Yritys saneeraisi värjäämön ja vastaisi sen ylläpidosta esimerkiksi 30 vuoden ajan. Tämän jälkeen kiinteistö voisi siirtyä sen käyttäjän omistukseen ilman korvausta, jolloin 30 vuoden jälkeen jäännösarvoksi oletettaisiin nolla.

Tämän tyyppisiä elinkaari-investointeja on toteutettu ulkomailla paljon ja Suomessakin viime vuosina muutamia.

Entä mihin käyttöön värjäämö saneerattaisiin? On sanottu, että kaupungilla tai rakennuksen omistajalla ei ole tietoa käyttäjistä ja siksi värjäämöä ei kannata kunnostaa. On selvää, että tällä hetkellä, kun värjäämö on ollut purku-uhan alla vuosia, käyttäjät eivät ole heti selvillä. Värjäämön käyttö voitaisiin järjestää perustamalla kehitysyhtiö Vanha värjäämö Oy, jossa kaupunki olisi yhtenä osakkaana ja joka vuokraisi värjäämön.

Olen varma, että kun säilyttämispäätös tehdään, kiinnostuneita tulijoita kunnostettavaan värjäämöön keskelle kansallismaisemaa kertyy jonoksi asti. Värjäämö soveltuu moneen käyttöön: taiteen ja viestinnän oppilaitoksen tarpeisiin, taidehalliksi, toimistotiloiksi tai vaikka hotelliksi. Sinne voitaisiin sijoittaa esimerkiksi uutta tilaa kaipaava Muumimuseo.

PAULI VÄLIMÄKI

Kaupunginvaltuutettu (vihr)


	Etusivu Henkilöesittely Politiikkaa Usko tai älä Kirjoitukset ja puheet Linkit BLOGI In english	Kunnostetaan värjäämö kumppanuusmallilla Aamulehti huhtikuu 2004 Finlaysonin vanhan värjäämön kohtalo on yhä avoinna, vaikka kiinteistön omistaja, Tampereen Kiinteistö Invest Oy on jo jättänyt rakennuslupahakemuksen uudisrakennuksesta. Ennen kuin se käsitellään, tulisi vielä selvittää säilyttävän vaihtoehdon mahdollisuudet omistajan, kaupungin ja muiden asianosaisten välisissä neuvotteluissa. Värjäämöä ei suojeltu rakennussuojelulailla, mutta silti se on säilyttämisen arvoinen. Harva rakennus Suomessa on suojeltu rakennussuojelulailla, valtaosa suojellaan asemakaavalla. Museoviraston vuonna 1998 antaman lausunnon mukaan "värjäämön ja puutarhakanavan suojelu on kulttuurihistoriallisista (teollisuus- ja rakennushistoriallisista) lähtökohdista tarkastellen perusteltua". Museoviraston mukaan suojelu tulisi toteuttaa kaavamuutosjärjestelyin. Kaavan muuttaminen voisi tapahtua siten, että osa rakennusoikeudesta siirrettäisiin tontin muuhun osaan, kuten konttorin ja palatsin välissä olevalle pysäköintitontille. Selvitystyön aikana voidaan käydä läpi muitakin vaihtoehtoja, kuten Kiinteistö Investin omistama Suomen Trikoon tontti Pyynikillä. Jos rakennusoikeus voitaisiin toteuttaa siellä, värjäämön alueella ei tarvittaisi edes kaavamuutosta, koska nykyinen kaava mahdollistaa myös värjäämön säilyttämisen. Mitä sitten tehdään itse värjäämölle, jos rakennusoikeus saadaan siirrettyä muualle? Kuka kunnostaa rapistuneen vanhuksen? Jos Tampereen Kiinteistö Invest Oy ei halua sitä yksin tehdä, voitaisiin värjäämön ympärille muodostaa kumppanuusmallilla toimiva yhtiö, jossa olisi mukana Kiinteistö Investin lisäksi kaupunki ja esimerkiksi kunnostuksesta vastaava rakennusyhtiö. Värjäämö siirtyisi yhteisyrityksen omistukseen. Kaupungin pääomasijoitus voisi olla lähes nimellinen ja Kiinteistö Invest Oy:n sijoitus olisi kiinteistö. Yritys saneeraisi värjäämön ja vastaisi sen ylläpidosta esimerkiksi 30 vuoden ajan. Tämän jälkeen kiinteistö voisi siirtyä sen käyttäjän omistukseen ilman korvausta, jolloin 30 vuoden jälkeen jäännösarvoksi oletettaisiin nolla. Tämän tyyppisiä elinkaari-investointeja on toteutettu ulkomailla paljon ja Suomessakin viime vuosina muutamia. Entä mihin käyttöön värjäämö saneerattaisiin? On sanottu, että kaupungilla tai rakennuksen omistajalla ei ole tietoa käyttäjistä ja siksi värjäämöä ei kannata kunnostaa. On selvää, että tällä hetkellä, kun värjäämö on ollut purku-uhan alla vuosia, käyttäjät eivät ole heti selvillä. Värjäämön käyttö voitaisiin järjestää perustamalla kehitysyhtiö Vanha värjäämö Oy, jossa kaupunki olisi yhtenä osakkaana ja joka vuokraisi värjäämön. Olen varma, että kun säilyttämispäätös tehdään, kiinnostuneita tulijoita kunnostettavaan värjäämöön keskelle kansallismaisemaa kertyy jonoksi asti. Värjäämö soveltuu moneen käyttöön: taiteen ja viestinnän oppilaitoksen tarpeisiin, taidehalliksi, toimistotiloiksi tai vaikka hotelliksi. Sinne voitaisiin sijoittaa esimerkiksi uutta tilaa kaipaava Muumimuseo. PAULI VÄLIMÄKI Kaupunginvaltuutettu (vihr)