Vanha värjäämö kannattaa kunnostaa

Aamulehti elokuu 2003

Lehtitietojen mukaan Finlaysonin vanhan värjäämön omistaja Varma-Sampo aikoo rakentaa kaavan sallimat kaksi kerrostaloa värjäämön paikalle. Vain rakennuksen vanhin, vuonna 1843 rakennettu osa säilytettäisiin jossain muodossa osana uutta rakennusta. On hyvä, että Varma-Sampo tällä tavalla haluaa kunnioittaa vanhaa rakennusperintöä, mutta vetoan yhtiöön, että se säästäisi koko vanhan värjäämön.

Värjäämö on arvokas nimenomaan rakennuskokonaisuutena. Sen vanhin osa on vuonna 1843 rakennettu yksikerroksinen puuvillamakasiini. Sitä laajennettiin vuonna 1852 pohjoiseen päin ja sen käyttötarkoitus muutettiin värjäämöksi ja valkaisimoksi. Vuonna 1855 rakennus korotettiin kaksikerroksiseksi. Vuonna 1858 rakennusta vielä pidennettiin nykyisiin mittoihinsa.

Tämä rakennuskokonaisuus on ollut Finlaysonin tehtaan kehitykselle tärkeä ja se on yhdessä Vanhan tehtaan, Koskitehtaan ja Katuvapriikin ohella alueen vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Valkorapattuna se oli vuosikymmenten ajan Tammerkosken miljöön kaunistus Kuusivooninkisen rinnalla.

Vaikka Korkein hallinto-oikeus on päättänyt, että rakennusta ei suojella rakennussuojelulain nojalla, ei se tarkoita, että rakennus olisi arvoton tai että sitä ei kannattaisi säilyttää. Vanha värjäämö olisi alun perin tullut suojella asemakaavalla. Tämän on Museovirastokin jälkeenpäin todennut. Koska tätä mahdollisuutta ei enää ole, jää vaihtoehdoksi se, että kiinteistön omistaja vapaaehtoisesti säilyttää rakennuksen ja kunnostaa sen uuteen käyttötarkoitukseen - kuten Finlaysonin alueella on tehty noin 70 prosentille rakennuskannasta.

Kaava ei pakota purkamaan vanhaa värjäämöä, vaan kaavassa nimenomaan todetaan, että olemassa oleva rakennus voidaan kunnostaa. Siitä saisi esimerkiksi korkeatasoisen ja varmasti kysytyn asuintalon, jossa voisi olla esimerkiksi studioasuntoja työtiloineen. Värjäämön vieressä on myöhemmin rakennettu vedenpuhdistamo- ja varastorakennus, jolla ei ole rakennussuojelullista arvoa. Sen purkamisen hyväksyvät kaikki tahot. Paikalle voitaisiin rakentaa kaavan sallima kaksikerroksinen asuintalo. Näin Varma-Sampo saisi pääosan rakennusoikeudesta käytettyä ja alueesta voitaisiin suunnitella arkkitehtoonisesti kiehtova, vanhaa ja uutta yhdistävä kokonaisuus.

Olisi myös hyvä, jos osa vanhasta värjäämöstä kunnostettaisiin julkisiksi tiloiksi tai liiketiloiksi, jotta alueesta ei tulisi suljettua saareketta, vaan osa kaupunkitilaa. Kosken rantaan sopisi esimerkiksi ravintola tai kahvila ja taidegalleria.

Tällainen vanhaa ja uutta yhdistävä hanke olisi Varma-Sammolle kannattava sijoitus ja samalla turvaisi värjäämön kulttuuriarvojen säilymisen tuleville sukupolville. Kunnostettuna 150 vuotta vanhan värjäämön taloudellinen arvo on varmasti suurempi kuin paikalle nousevan uudistalon.

Vetoan myös Tampereen kaupunkiin ja erityisesti kaupunginjohtaja Jarmo Rantaseen. Kaupungin tulisi ilmaista kulttuuritahtonsa vanhan värjäämön säilyttämiseen ja olla valmis myös neuvottelemaan korvaavan rakennusoikeuden järjestämisestä kiinteistön omistajalle, mikäli säilyttävä saneeraus sitä edellyttää. Todettakoon, että Finlaysonin pääkonttorin vieressä on iso pysäköintialue, jonka omistaa myös Varma-Sampo. Sen päälle olisi mahdollista kaavoittaa vähintäänkin sen verran neliöitä kuin värjäämön säilyttämisen takia yhtiö menettää.

PAULI VÄLIMÄKI

Tampereen kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja (vihr.)


	Etusivu Henkilöesittely Politiikkaa Usko tai älä Kirjoitukset ja puheet Linkit BLOGI In english	Vanha värjäämö kannattaa kunnostaa Aamulehti elokuu 2003 Lehtitietojen mukaan Finlaysonin vanhan värjäämön omistaja Varma-Sampo aikoo rakentaa kaavan sallimat kaksi kerrostaloa värjäämön paikalle. Vain rakennuksen vanhin, vuonna 1843 rakennettu osa säilytettäisiin jossain muodossa osana uutta rakennusta. On hyvä, että Varma-Sampo tällä tavalla haluaa kunnioittaa vanhaa rakennusperintöä, mutta vetoan yhtiöön, että se säästäisi koko vanhan värjäämön. Värjäämö on arvokas nimenomaan rakennuskokonaisuutena. Sen vanhin osa on vuonna 1843 rakennettu yksikerroksinen puuvillamakasiini. Sitä laajennettiin vuonna 1852 pohjoiseen päin ja sen käyttötarkoitus muutettiin värjäämöksi ja valkaisimoksi. Vuonna 1855 rakennus korotettiin kaksikerroksiseksi. Vuonna 1858 rakennusta vielä pidennettiin nykyisiin mittoihinsa. Tämä rakennuskokonaisuus on ollut Finlaysonin tehtaan kehitykselle tärkeä ja se on yhdessä Vanhan tehtaan, Koskitehtaan ja Katuvapriikin ohella alueen vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Valkorapattuna se oli vuosikymmenten ajan Tammerkosken miljöön kaunistus Kuusivooninkisen rinnalla. Vaikka Korkein hallinto-oikeus on päättänyt, että rakennusta ei suojella rakennussuojelulain nojalla, ei se tarkoita, että rakennus olisi arvoton tai että sitä ei kannattaisi säilyttää. Vanha värjäämö olisi alun perin tullut suojella asemakaavalla. Tämän on Museovirastokin jälkeenpäin todennut. Koska tätä mahdollisuutta ei enää ole, jää vaihtoehdoksi se, että kiinteistön omistaja vapaaehtoisesti säilyttää rakennuksen ja kunnostaa sen uuteen käyttötarkoitukseen - kuten Finlaysonin alueella on tehty noin 70 prosentille rakennuskannasta. Kaava ei pakota purkamaan vanhaa värjäämöä, vaan kaavassa nimenomaan todetaan, että olemassa oleva rakennus voidaan kunnostaa. Siitä saisi esimerkiksi korkeatasoisen ja varmasti kysytyn asuintalon, jossa voisi olla esimerkiksi studioasuntoja työtiloineen. Värjäämön vieressä on myöhemmin rakennettu vedenpuhdistamo- ja varastorakennus, jolla ei ole rakennussuojelullista arvoa. Sen purkamisen hyväksyvät kaikki tahot. Paikalle voitaisiin rakentaa kaavan sallima kaksikerroksinen asuintalo. Näin Varma-Sampo saisi pääosan rakennusoikeudesta käytettyä ja alueesta voitaisiin suunnitella arkkitehtoonisesti kiehtova, vanhaa ja uutta yhdistävä kokonaisuus. Olisi myös hyvä, jos osa vanhasta värjäämöstä kunnostettaisiin julkisiksi tiloiksi tai liiketiloiksi, jotta alueesta ei tulisi suljettua saareketta, vaan osa kaupunkitilaa. Kosken rantaan sopisi esimerkiksi ravintola tai kahvila ja taidegalleria. Tällainen vanhaa ja uutta yhdistävä hanke olisi Varma-Sammolle kannattava sijoitus ja samalla turvaisi värjäämön kulttuuriarvojen säilymisen tuleville sukupolville. Kunnostettuna 150 vuotta vanhan värjäämön taloudellinen arvo on varmasti suurempi kuin paikalle nousevan uudistalon. Vetoan myös Tampereen kaupunkiin ja erityisesti kaupunginjohtaja Jarmo Rantaseen. Kaupungin tulisi ilmaista kulttuuritahtonsa vanhan värjäämön säilyttämiseen ja olla valmis myös neuvottelemaan korvaavan rakennusoikeuden järjestämisestä kiinteistön omistajalle, mikäli säilyttävä saneeraus sitä edellyttää. Todettakoon, että Finlaysonin pääkonttorin vieressä on iso pysäköintialue, jonka omistaa myös Varma-Sampo. Sen päälle olisi mahdollista kaavoittaa vähintäänkin sen verran neliöitä kuin värjäämön säilyttämisen takia yhtiö menettää. PAULI VÄLIMÄKI Tampereen kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja (vihr.)