Poukkoilua Ratinassa

Aamulehti syyskuu 2004

Kaupunginhallitus palautti viime maanantaina yllättäen äänin 9 - 2 Ratinan yleissuunnitelman, jota on valmisteltu neljä vuotta. Erityisesti kokoomus ja demarit halusivat, että Ratinassa "sallitaan rohkeampi kaupunkikuvallinen rakentaminen". Suomeksi se tarkoittaa tornitaloja. Minusta päätös edustaa vaalien alla yleistyvää pölhöpopulismia pahimmillaan.

Tähän saakka Ratinan suunnittelu on edennyt yksimielisesti. Nyt kokoomus ja demarit käänsivät viime metreillä kelkkansa. Heillä olisi ollut neljä vuotta aikaa vaatia torneja Ratinaan. Sitä he eivät ole tehneet. Miksi nyt, kun suunnitelma on valmis?

Ratinan suunnittelu alkoi arkkitehtikilpailulla vuosina 2000-01. Kilpailutoimikunta nosti kärkeen kaksi työtä, Olympian ja Sinisen laguunin. Kummassakaan ei esitetty tornitaloja Ratinaan. Valinta oli yksimielinen, sen hyväksyivät myös toimikunnassa istuneet kokoomuksen ja sdp:n ryhmäjohtajat. Tarjolla olisi ollut jopa pilvenpiirtäjiä.

Voittaneiden töiden pohjalta tehtiin kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto (suja) asetti ne viime keväänä nähtäville. Suja linjasi, että Tampereen valtatietä ei siirretä ja että Suvantokatua ei katkaista. Sen sijaan torneja suja ei käskenyt suunnitella. Joku puhui niiden puolesta, mutta aiemmin valittua linjaa ei muutettu.

Myöskään vaihtoehdoista annetuissa lausunnoissa ei esitetä alueelle tornitaloja. Sekä kilpailun voittajatyöt, suunnittelujaoston päätökset että kaavoittajan yleissuunnitelma lähtevät siitä, että uusi rakentaminen sovitetaan Ratinan ja keskustan yleisilmeeseen. Palautus lyö korville koko suunnitteluprosessia ja on epäluottamuslause arkkitehtikilpailun voittajille, jotka ovat jatkaneet alueen suunnittelua. Tampereen kaupunkisuunnittelusta se antaa epäluotettavan ja amatöörimäisen kuvan.

Tämä menettelytavoista. Itse torneista sanon vain, että periaatteessa en vastusta korkeaa rakentamista. Sille pitää kuitenkin löytää sopiva paikka ja tornitalojen suunnittelun pitää olla erityisen korkeatasoista. Meidän tulisi kunnioittaa eurooppalaisen kaupunkisuunnittelun parhaita perinteitä, esimerkiksi sitä, että ydinkeskustan yhtenäistä ruutukaava-aluetta ei rikota poikkeuksellisen korkeilla massoilla.

Ratina on kaupunkikuvallisesti osa ydinkeskustaa. Esimerkiksi Pyhäjärven ranta on yleissuunnitelmassa käsitelty tyylikkäästi ja arkkitehtikilpailun voittaneen Olympia-työn hengen mukaisesti: Tampereen valtatieltä katsottuna näkyy keskustassa tyypillisiä 8-kerroksisia taloja kadun varressa, mutta Pyhäjärveltä katsottuna näkyy terassimaisesti nousevia taloja, joissa on tarjolla kauniita näkymiä järvelle ja tuulelta ja melulta suojaisia pihoja asukkaille.

Jos ne muutettaisiin esimerkiksi Impilinnan kaltaisiksi torneiksi, kuten joku kaupunginhallituksessa esitti, tuuli ujeltaisi pihoilla ja Tampereen valtatien melu ylittäisi kaikki ohjearvot.

14-kerroksisia toimistotorneja esitettiin linja-autoaseman eteläpuolelle Hatanpään valtatien ja Tampereen valtatien risteykseen. Tähän en halua ottaa lopullista kantaa, mutta kovin myöhäisherännyt tämäkin toive on. Tien toisella puolella on uusia 5-kerroksisia toimistotaloja, eli Dynamo ja Soneran kauniisti kaartuva liiketalo. Toiselle puolelle tulisi siis kolme kertaa korkeampia taloja. Miksi aiemmin sovittua suunnitteluperiaatetta halutaan yhtäkkiä muuttaa? Sen uskon, että YIT ottaa ilomielin lisää rakennusoikeutta tontilleen, mutta onko toimistotorneille kaupunkikuvallisia perusteita linja-autoaseman, keskustan funkis-helmen, kyljessä?

Pauli Välimäki

Kaupunginvaltuuston II puheenjohtaja (vihr)


	Etusivu Henkilöesittely Politiikkaa Usko tai älä Kirjoitukset ja puheet Linkit BLOGI In english	Poukkoilua Ratinassa Aamulehti syyskuu 2004 Kaupunginhallitus palautti viime maanantaina yllättäen äänin 9 - 2 Ratinan yleissuunnitelman, jota on valmisteltu neljä vuotta. Erityisesti kokoomus ja demarit halusivat, että Ratinassa "sallitaan rohkeampi kaupunkikuvallinen rakentaminen". Suomeksi se tarkoittaa tornitaloja. Minusta päätös edustaa vaalien alla yleistyvää pölhöpopulismia pahimmillaan. Tähän saakka Ratinan suunnittelu on edennyt yksimielisesti. Nyt kokoomus ja demarit käänsivät viime metreillä kelkkansa. Heillä olisi ollut neljä vuotta aikaa vaatia torneja Ratinaan. Sitä he eivät ole tehneet. Miksi nyt, kun suunnitelma on valmis? Ratinan suunnittelu alkoi arkkitehtikilpailulla vuosina 2000-01. Kilpailutoimikunta nosti kärkeen kaksi työtä, Olympian ja Sinisen laguunin. Kummassakaan ei esitetty tornitaloja Ratinaan. Valinta oli yksimielinen, sen hyväksyivät myös toimikunnassa istuneet kokoomuksen ja sdp:n ryhmäjohtajat. Tarjolla olisi ollut jopa pilvenpiirtäjiä. Voittaneiden töiden pohjalta tehtiin kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto (suja) asetti ne viime keväänä nähtäville. Suja linjasi, että Tampereen valtatietä ei siirretä ja että Suvantokatua ei katkaista. Sen sijaan torneja suja ei käskenyt suunnitella. Joku puhui niiden puolesta, mutta aiemmin valittua linjaa ei muutettu. Myöskään vaihtoehdoista annetuissa lausunnoissa ei esitetä alueelle tornitaloja. Sekä kilpailun voittajatyöt, suunnittelujaoston päätökset että kaavoittajan yleissuunnitelma lähtevät siitä, että uusi rakentaminen sovitetaan Ratinan ja keskustan yleisilmeeseen. Palautus lyö korville koko suunnitteluprosessia ja on epäluottamuslause arkkitehtikilpailun voittajille, jotka ovat jatkaneet alueen suunnittelua. Tampereen kaupunkisuunnittelusta se antaa epäluotettavan ja amatöörimäisen kuvan. Tämä menettelytavoista. Itse torneista sanon vain, että periaatteessa en vastusta korkeaa rakentamista. Sille pitää kuitenkin löytää sopiva paikka ja tornitalojen suunnittelun pitää olla erityisen korkeatasoista. Meidän tulisi kunnioittaa eurooppalaisen kaupunkisuunnittelun parhaita perinteitä, esimerkiksi sitä, että ydinkeskustan yhtenäistä ruutukaava-aluetta ei rikota poikkeuksellisen korkeilla massoilla. Ratina on kaupunkikuvallisesti osa ydinkeskustaa. Esimerkiksi Pyhäjärven ranta on yleissuunnitelmassa käsitelty tyylikkäästi ja arkkitehtikilpailun voittaneen Olympia-työn hengen mukaisesti: Tampereen valtatieltä katsottuna näkyy keskustassa tyypillisiä 8-kerroksisia taloja kadun varressa, mutta Pyhäjärveltä katsottuna näkyy terassimaisesti nousevia taloja, joissa on tarjolla kauniita näkymiä järvelle ja tuulelta ja melulta suojaisia pihoja asukkaille. Jos ne muutettaisiin esimerkiksi Impilinnan kaltaisiksi torneiksi, kuten joku kaupunginhallituksessa esitti, tuuli ujeltaisi pihoilla ja Tampereen valtatien melu ylittäisi kaikki ohjearvot. 14-kerroksisia toimistotorneja esitettiin linja-autoaseman eteläpuolelle Hatanpään valtatien ja Tampereen valtatien risteykseen. Tähän en halua ottaa lopullista kantaa, mutta kovin myöhäisherännyt tämäkin toive on. Tien toisella puolella on uusia 5-kerroksisia toimistotaloja, eli Dynamo ja Soneran kauniisti kaartuva liiketalo. Toiselle puolelle tulisi siis kolme kertaa korkeampia taloja. Miksi aiemmin sovittua suunnitteluperiaatetta halutaan yhtäkkiä muuttaa? Sen uskon, että YIT ottaa ilomielin lisää rakennusoikeutta tontilleen, mutta onko toimistotorneille kaupunkikuvallisia perusteita linja-autoaseman, keskustan funkis-helmen, kyljessä? Pauli Välimäki Kaupunginvaltuuston II puheenjohtaja (vihr)