Liikennekaavassa ei päätetä pikaratikasta

Aamulehti marraskuussa 2005

Aamulehdessä 24.11. valtuutettu Aila Dündar-Järvinen (kok) kirjoittaa pikaratikasta. Haluan vastata eräisiin hänen väitteisiinsä.

Pikaratikka on "aivan liian kallis". Kaikki on suhteellista. Investoinnin kuolettaminen vaatisi joukkoliikenteen tuen nostamista 6 miljoonasta eurosta noin 12 miljoonaan euroon vuodessa. Pikaratikka maksaa siis veroina 30 euroa vuodessa tamperelaista kohden - eli kuukaudessa vähän enemmän kuin bussin kertalippu.

"Tampere ei ole miljoonakaupunki". Eipä niin, ja siksi tänne ei metroa suunnitellakaan. Pikaratikka on toteutettu Keski-Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa juuri Tampereen kokoisiin kaupunkeihin.

"Pikaraitiotie tulee tarvitsemaan syöttöliikennettä." Tampereen malli on suunniteltu niin että syöttöliikennettä ei tarvita. Vain Hervantaan sitä on esitetty. Sen sijaan bussiliikenne säilyy siellä minne pikaratikka ei tule.

Rataverkkoa ei "ehkä ole mahdollista" käyttää. Asiasta neuvotellaan, ja juuri siksi ei ole mitään järkeä nyt tyrmätä hanketta.

"250 miljoonalla voisimme tukea perheitä, lapsia, nuoria, vanhuksia ja vammaisia..." Niin houkuttelevaa kuin se olisikin, kuntalaki ei (onneksi!) mahdollista käyttömenojen rahoittamista 250 miljoonan euron lainalla. Sen sijaan investointeja voidaan rahoittaa lainarahalla.

Laina "lankeaisi tulevien veronmaksajien, lastemme maksettaviksi". Niin, mitä sitten? Hehän sillä pikaratikalla huristelisivatkin. Lainarahalla isot investoinnit on kautta aikojen tehty Tampereella ja muissakin kunnissa. Kauniaisia on harvassa.

Eräät valtuutetut haluavat poistaa pikaratikkavarauksen keskustan liikenneosayleiskaavasta. Tämä olisi lyhytnäköinen päätös, joka merkitsisi kolme vuotta valmistellun yleiskaavatyön nollaamista. Varaus ei tarkoita pikaratikan toteuttamista. Siitä tehdään erikseen päätös, joka voi olla myönteinen tai kielteinen. Varaus ei pakota toteuttamaan pikaratikkaa, mutta mahdollistaa sen.

Samalla tavalla Tampellan tunnelivaraus ei pakota toteuttamaan sitä, mutta mahdollistaa sen. Kielteisen päätöksen tekeminen ennen lopullisten selvitysten valmistumista olisi epäjohdonmukaista ja vastuutonta päätöksentekoa. Ennen kuin pikaratikasta voi tehdä päätöstä suuntaan tai toiseen, tarvitaan todellakin selvitys bussivaihtoehdosta ja sen kustannuksista. Lisäksi on tiedettävä pikaratikan tarkempi rahoitusmalli, ratapihan käyttömahdollisuus, valtion ja kuntien kustannusjako ym. toteutusedellytykset.

Kaikki vaihtoehdot ovat aidosti auki. Siksi myöskään pikaratikkavaihtoehtoa ei pidä sulkea liikenneosayleiskaavasta pois.

Pauli Välimäki

Kaupunginvaltuutettu (vihr)


	Etusivu Henkilöesittely Politiikkaa Usko tai älä Kirjoitukset ja puheet Linkit BLOGI In english	Liikennekaavassa ei päätetä pikaratikasta Aamulehti marraskuussa 2005 Aamulehdessä 24.11. valtuutettu Aila Dündar-Järvinen (kok) kirjoittaa pikaratikasta. Haluan vastata eräisiin hänen väitteisiinsä. Pikaratikka on "aivan liian kallis". Kaikki on suhteellista. Investoinnin kuolettaminen vaatisi joukkoliikenteen tuen nostamista 6 miljoonasta eurosta noin 12 miljoonaan euroon vuodessa. Pikaratikka maksaa siis veroina 30 euroa vuodessa tamperelaista kohden - eli kuukaudessa vähän enemmän kuin bussin kertalippu. "Tampere ei ole miljoonakaupunki". Eipä niin, ja siksi tänne ei metroa suunnitellakaan. Pikaratikka on toteutettu Keski-Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa juuri Tampereen kokoisiin kaupunkeihin. "Pikaraitiotie tulee tarvitsemaan syöttöliikennettä." Tampereen malli on suunniteltu niin että syöttöliikennettä ei tarvita. Vain Hervantaan sitä on esitetty. Sen sijaan bussiliikenne säilyy siellä minne pikaratikka ei tule. Rataverkkoa ei "ehkä ole mahdollista" käyttää. Asiasta neuvotellaan, ja juuri siksi ei ole mitään järkeä nyt tyrmätä hanketta. "250 miljoonalla voisimme tukea perheitä, lapsia, nuoria, vanhuksia ja vammaisia..." Niin houkuttelevaa kuin se olisikin, kuntalaki ei (onneksi!) mahdollista käyttömenojen rahoittamista 250 miljoonan euron lainalla. Sen sijaan investointeja voidaan rahoittaa lainarahalla. Laina "lankeaisi tulevien veronmaksajien, lastemme maksettaviksi". Niin, mitä sitten? Hehän sillä pikaratikalla huristelisivatkin. Lainarahalla isot investoinnit on kautta aikojen tehty Tampereella ja muissakin kunnissa. Kauniaisia on harvassa. Eräät valtuutetut haluavat poistaa pikaratikkavarauksen keskustan liikenneosayleiskaavasta. Tämä olisi lyhytnäköinen päätös, joka merkitsisi kolme vuotta valmistellun yleiskaavatyön nollaamista. Varaus ei tarkoita pikaratikan toteuttamista. Siitä tehdään erikseen päätös, joka voi olla myönteinen tai kielteinen. Varaus ei pakota toteuttamaan pikaratikkaa, mutta mahdollistaa sen. Samalla tavalla Tampellan tunnelivaraus ei pakota toteuttamaan sitä, mutta mahdollistaa sen. Kielteisen päätöksen tekeminen ennen lopullisten selvitysten valmistumista olisi epäjohdonmukaista ja vastuutonta päätöksentekoa. Ennen kuin pikaratikasta voi tehdä päätöstä suuntaan tai toiseen, tarvitaan todellakin selvitys bussivaihtoehdosta ja sen kustannuksista. Lisäksi on tiedettävä pikaratikan tarkempi rahoitusmalli, ratapihan käyttömahdollisuus, valtion ja kuntien kustannusjako ym. toteutusedellytykset. Kaikki vaihtoehdot ovat aidosti auki. Siksi myöskään pikaratikkavaihtoehtoa ei pidä sulkea liikenneosayleiskaavasta pois. Pauli Välimäki Kaupunginvaltuutettu (vihr)