Pauli Välimäki

Valitaan pormestari suoralla vaalilla

Pauli Ruoholahti piti Tampereen uusinta hallintoremonttia yhtenä kaupungin kunnallishistorian merkittävimmistä uudistuksista (AL 26.1.). Ehkä se on liioittelua, koska nythän perustetaan itse asiassa vain muutama uusi luottamuselin. Itse asiassa uudistus on osittain sen myöntämistä, että luottamuselimiä karsittiin vuoden 1992 remontissa liikaa. Sinänsä uudistus on kuitenkin erittäin tarpeellinen.

Historialliseksi voi kutsua vasta sitä hallinnonuudistusta, jota Tampereella yhä mietitään, eli pormestarimallia. Ruoholahti näytti sille vihreää valoa, mutta ei kertonut, minkälaista pormestarimallia hän kannattaa. Malleissa on nimittäin olennaisia eroja.

Lievin pormestarimalli olisi sellainen, jossa valtuusto valitsisi määräaikaisen kaupunginjohtaja-pormestarin, joka olisi myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Nykyinen kuntalaki sallii tämän, joskaan kunnat eivät ole juurikaan käyttäneet tätä mahdollisuutta.

Sen etuna olisi se, että kaupunginjohtajan virasta tehtäisiin määräaikainen ja selkeästi poliittinen tehtävä. Se korostaisi valtuuston roolia. Mallin ongelma olisi siinä, että valinta ei välttämättä olisi avoin eikä aidosti demokraattinen, vaan johtaisi valtapeliin, jossa todennäköisesti jaettaisiin sulle-mulle -periaatteella tukku muitakin virkapaikkoja.

Toinen, edellistä lähellä oleva malli olisi sellainen, jossa valtuusto valitsisi keskuudestaan päätoimisen pormestarin, joka toimisi kaupunginhallituksen puheenjohtajana tai myös valtuuston puheenjohtajana. Hänen rinnallaan olisi virkamies-kaupunginjohtaja. Tämän mallin etuna on se, että poliittinen johtajuus ja virkamiesjohtajuus ainakin periaatteessa erotetaan toisistaan. Käytännössä näin ei välttämättä kävisi, vaan isot puolueet jakaisivat nämä kaksi ykköspaikkaa.

Kolmas, mielestäni ainoa historiallisen uudistuksen nimen ansaitseva malli, on suoralla vaalilla valittava pormestari. Se toteuttaisi parhaiten demokratian idean kansan valitsemasta johtajasta. Pormestari olisi Tampereen poliittinen johtaja, hänen alaisuudessaan toimisi virkamiesjohto. Suora kansanvaali vaatisi kokeilulainsäädäntöä ja herättäisi varmasti suurta kiinnostusta kaikissa Suomen kunnissa.

Samalla voitaisiin kokonaan luopua nykyisestä poliittisin perustein valitusta apulaiskaupunginjohtajien järjestelmästä ja siirtyä ammatillisin perustein valittujen virastopäälliköiden malliin.

Suoraan pormestarivaaliin on siirrytty 1990-luvulla useissa Keski-Euroopan maissa. Kokemukset esimerkiksi Saksasta ovat tietojeni mukaan myönteisiä. On pelätty, että suora vaali johtaa populistiseen politiikkaan, jossa pormestariksi voi nousta epäpätevä kansansuosikki. Saksassa ainakaan näin ei ole käynyt, esimerkiksi Baden-Württenbergissä noin 90 prosenttia pormestareista on juristeja tai hallintotieteilijöitä. Puolet pormestareista on lisäksi sitoutumattomia, mikä kertoo ehkä suurimmasta muutoksesta, mitä kansanvaali voi tuoda mukanaan - puolueet menettävät yksinoikeuden valita kuntiin johtajia.

PAULI VÄLIMÄKI
Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vihr)


	Etusivu Henkilöesittely Politiikkaa Usko tai älä Kirjoitukset ja puheet Linkit BLOGI In english	Valitaan pormestari suoralla vaalilla Pauli Ruoholahti piti Tampereen uusinta hallintoremonttia yhtenä kaupungin kunnallishistorian merkittävimmistä uudistuksista (AL 26.1.). Ehkä se on liioittelua, koska nythän perustetaan itse asiassa vain muutama uusi luottamuselin. Itse asiassa uudistus on osittain sen myöntämistä, että luottamuselimiä karsittiin vuoden 1992 remontissa liikaa. Sinänsä uudistus on kuitenkin erittäin tarpeellinen. Historialliseksi voi kutsua vasta sitä hallinnonuudistusta, jota Tampereella yhä mietitään, eli pormestarimallia. Ruoholahti näytti sille vihreää valoa, mutta ei kertonut, minkälaista pormestarimallia hän kannattaa. Malleissa on nimittäin olennaisia eroja. Lievin pormestarimalli olisi sellainen, jossa valtuusto valitsisi määräaikaisen kaupunginjohtaja-pormestarin, joka olisi myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Nykyinen kuntalaki sallii tämän, joskaan kunnat eivät ole juurikaan käyttäneet tätä mahdollisuutta. Sen etuna olisi se, että kaupunginjohtajan virasta tehtäisiin määräaikainen ja selkeästi poliittinen tehtävä. Se korostaisi valtuuston roolia. Mallin ongelma olisi siinä, että valinta ei välttämättä olisi avoin eikä aidosti demokraattinen, vaan johtaisi valtapeliin, jossa todennäköisesti jaettaisiin sulle-mulle -periaatteella tukku muitakin virkapaikkoja. Toinen, edellistä lähellä oleva malli olisi sellainen, jossa valtuusto valitsisi keskuudestaan päätoimisen pormestarin, joka toimisi kaupunginhallituksen puheenjohtajana tai myös valtuuston puheenjohtajana. Hänen rinnallaan olisi virkamies-kaupunginjohtaja. Tämän mallin etuna on se, että poliittinen johtajuus ja virkamiesjohtajuus ainakin periaatteessa erotetaan toisistaan. Käytännössä näin ei välttämättä kävisi, vaan isot puolueet jakaisivat nämä kaksi ykköspaikkaa. Kolmas, mielestäni ainoa historiallisen uudistuksen nimen ansaitseva malli, on suoralla vaalilla valittava pormestari. Se toteuttaisi parhaiten demokratian idean kansan valitsemasta johtajasta. Pormestari olisi Tampereen poliittinen johtaja, hänen alaisuudessaan toimisi virkamiesjohto. Suora kansanvaali vaatisi kokeilulainsäädäntöä ja herättäisi varmasti suurta kiinnostusta kaikissa Suomen kunnissa. Samalla voitaisiin kokonaan luopua nykyisestä poliittisin perustein valitusta apulaiskaupunginjohtajien järjestelmästä ja siirtyä ammatillisin perustein valittujen virastopäälliköiden malliin. Suoraan pormestarivaaliin on siirrytty 1990-luvulla useissa Keski-Euroopan maissa. Kokemukset esimerkiksi Saksasta ovat tietojeni mukaan myönteisiä. On pelätty, että suora vaali johtaa populistiseen politiikkaan, jossa pormestariksi voi nousta epäpätevä kansansuosikki. Saksassa ainakaan näin ei ole käynyt, esimerkiksi Baden-Württenbergissä noin 90 prosenttia pormestareista on juristeja tai hallintotieteilijöitä. Puolet pormestareista on lisäksi sitoutumattomia, mikä kertoo ehkä suurimmasta muutoksesta, mitä kansanvaali voi tuoda mukanaan - puolueet menettävät yksinoikeuden valita kuntiin johtajia. PAULI VÄLIMÄKI Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vihr)