|
Valitaan pormestari suoralla vaalilla
Historialliseksi voi kutsua vasta sitä hallinnonuudistusta, jota Tampereella yhä mietitään, eli pormestarimallia. Ruoholahti näytti sille vihreää valoa, mutta ei kertonut, minkälaista pormestarimallia hän kannattaa. Malleissa on nimittäin olennaisia eroja. Lievin pormestarimalli olisi sellainen, jossa valtuusto valitsisi määräaikaisen kaupunginjohtaja-pormestarin, joka olisi myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Nykyinen kuntalaki sallii tämän, joskaan kunnat eivät ole juurikaan käyttäneet tätä mahdollisuutta. Sen etuna olisi se, että kaupunginjohtajan virasta tehtäisiin määräaikainen ja selkeästi poliittinen tehtävä. Se korostaisi valtuuston roolia. Mallin ongelma olisi siinä, että valinta ei välttämättä olisi avoin eikä aidosti demokraattinen, vaan johtaisi valtapeliin, jossa todennäköisesti jaettaisiin sulle-mulle -periaatteella tukku muitakin virkapaikkoja. Toinen, edellistä lähellä oleva malli olisi sellainen, jossa valtuusto valitsisi keskuudestaan päätoimisen pormestarin, joka toimisi kaupunginhallituksen puheenjohtajana tai myös valtuuston puheenjohtajana. Hänen rinnallaan olisi virkamies-kaupunginjohtaja. Tämän mallin etuna on se, että poliittinen johtajuus ja virkamiesjohtajuus ainakin periaatteessa erotetaan toisistaan. Käytännössä näin ei välttämättä kävisi, vaan isot puolueet jakaisivat nämä kaksi ykköspaikkaa. Kolmas, mielestäni ainoa historiallisen uudistuksen nimen ansaitseva malli, on suoralla vaalilla valittava pormestari. Se toteuttaisi parhaiten demokratian idean kansan valitsemasta johtajasta. Pormestari olisi Tampereen poliittinen johtaja, hänen alaisuudessaan toimisi virkamiesjohto. Suora kansanvaali vaatisi kokeilulainsäädäntöä ja herättäisi varmasti suurta kiinnostusta kaikissa Suomen kunnissa. Samalla voitaisiin kokonaan luopua nykyisestä
poliittisin perustein valitusta apulaiskaupunginjohtajien järjestelmästä
ja siirtyä ammatillisin perustein valittujen virastopäälliköiden
malliin. PAULI VÄLIMÄKI
|
|||