2000-luvun ympäristöhaasteet
Löydämmekö kestävän kehityksen tien?

Uusi vuosisata sai perinnökseen raskaan ympäristökuorman. Eliölajeja kuolee sukupuuttoon enemmän kuin koskaan, kasvihuoneilmiö kiihtyy, luonnonvaroja kulututetaan nopeammin kuin ne uusiutuvat. Ratkaiseva kysymys kuuluu: löydämmekö ajoissa kestävän kehityksen tien, jota vanhan vuosisadan viime metreillä havahduttiin etsimään?

Jos kasvit ja eläimet osaisivat juhlia uutta vuosituhatta, ne saattaisivat järjestää surujuhlan. Biologisen kellon mukaan on alkanut luonnonhistorian kuudes sukupuuttojen aika, sanoo tunnettu yhdysvaltalainen biologi Edward Wilson kirjassaan Elämän monimuotoisuus. Aiemmat sukupuutot johtuivat luonnonmullistuksista, nyt ensimmäistä kertaa syypää on yksi eliölaji, nisäkäs nimeltä homo sapiens.

Jos tiivistämme evoluution historian yhteen vuoteen, nyt juhlimamme kristillinen kalenteri kattaa siitä viimeisen minuutin. Ja maailman laajuiseksi levittäytynyt teollinen kulttuuri kattaa siitä kuusi viimeistä sekuntia. Länsimainen ihminen on luonnonhistorian lapsilaji, jonka itsekkäät leikit aseilla, autoilla ja kulutustavaroilla uhkaavat kaikkien muiden lajien vuosimiljoonaista eloa.

Viidesosa eliölajeista uhkaa tuhoutua

Kuluneiden 2000 vuoden aikana maailman väestö on kasvanut sadasta miljoonasta kuuteen miljardiin. Se ei ole tapahtunut seurauksitta. Sukupuuttoon tuhottuja nisäkkäitä, kuten mammuttia, siivetöntä ruokkia tai jättiläiskengurua ei saada koskaan takaisin. Wilsonin mukaan viidennes lintulajeista on hävinnyt 2000 vuodessa. Syynä on ihmisasutuksen laajeneminen vain lintujen aiemmin asuttamille saarille.

Sukupuuttojen aalto uhkaa jatkua kiihtyvällä nopeudella. Seuraavien 30 vuoden kuluessa saattaa viidesosa eliölajeista kuolla sukupuuttoon. Näin käy, mikäli maailman väkiluku nousee 8 miljardiin, mikäli sademetsiä tuhotaan polttopuuksi ja laidunmaaksi, mikäli alkuperäistä luontoa otetaan rakennusmaaksi ja tehometsätalouden käyttöön ja mikäli merien ja järvien ylikalastus saa jatkua entiseen malliin.

Eliölajien tasapainon järkyttäminen uhkaa viime kädessä ravintokierron huipulla eläviä nisäkkäitä, myös ihmistä. Siksi niin Wilson kuin moni muukin luonnontutkija on vaatinut alkuperäisluonnon suojelua niin, että kustakin biotyypistä ainakin 10 prosenttia suojellaan. Tämä tehtävä on Suomessakin vielä kesken.

Riittääkö ruoka 10 miljardille?

Maapallon ympäristöongelmat voidaan jakaa kahtia. Pohjoisessa ne johtuvat vauraudesta ja ylikulutuksesta, etelässä köyhyydestä ja väestönkasvusta. Tällä vuosisadalla maapallon väestö on kasvanut 1,6 miljardista 6 miljardiin. Vuonna 2050 maapallolla asuu YK:n arvion mukaan 10 miljardia ihmistä. Silloin yhdeksän ihmistä kymmenestä asuu kehitysmaissa.

Väestönkasvulla on vakavia sosiaalisia ja ekologisia seurauksia. Noin 800 miljoonaa ihmistä sinnittelee pysyvästi aliravittuina. Ruoan tuotanto riittäisi maapallon nykyisen väestön ruokkimiseen, jos köyhillä olisi varaa ostaa ruokaa. Mutta riittääkö ruokaa 10 miljardin ihmisen ruokkimiseen? Ravinnon tuotanto kasvaa nyt hitaammin kuin väestö.

Lester Brown arvelee Maailman tila 1999 -raportissa, että vilja nousee tulevina vuosikymmeninä strategiseksi raaka-aineeksi. Viljakaupan merkitys kasvaa, koska yhä useampi valtio ei ole ruoan suhteen omavarainen. Samaan aikaan ilmastomuutokset koettelevat maapallon perinteisiä vilja-alueita. Toinen strateginen raaka-aine tulee olemaan puhdas vesi. Pohjavesien ehtyminen saattaa tehdä esimerkiksi Intiassa monista alueista asumiskelvottomia. Myös eroosio, aavikoituminen ja maaperän suolaantuminen lisäävät ympäristöpakolaisuutta.

Sivumennen sanoen: Näiden visioiden edessä Suomen kannattaisi pitää peltoalansa kunnossa ja viljavana!
Keskiajalla rutto ja muut kulkutaudit saattoivat muutamassa vuodessa viedä neljänneksen jonkin maan asukkaista. Musta surma pudotti 1300-luvulla Euroopan väkiluvun 80 miljoonasta 60 miljoonaan. Päättyneellä vuosisadalla perinteiset kulkutaudit saatiin lääketieteen ansiosta paljolti kuriin. Mutta uudet vitsaukset ovat tulossa: monissa Afrikan maissa HI-virus on saanut kulkutaudin mittasuhteet. Mikäli WHO:n tuoreet tilastotiedot pitävät paikkaansa, eräät Afrikan maat (Zimbabwe, Botswana, Namibia, Swazimaa, Sambia) saattavat menettää viidesosan aikuisväestöstään AIDSin takia kymmenen vuoden kuluessa.

Kiina on onnistunut hillitsemään väestönkasvuaan sallimalla pääsääntöisesti vain yhden lapsen perhettä kohden. Kulttuurisista syistä näin kova keino ei onnistu monessakaan maassa. Köyhyyden poistaminen, koulutuksen lisääminen ja naisten aseman parantaminen ovat tehokkaita "pehmeitä" keinoja syntyvyyden laskemiseksi. Suomi voisi keskittää kaiken kehitysapunsa näiden tavoitteiden saavuttamiseen.


Millä hiili ja
öljy korvataan?

Tällä vuosisadalla keskilämpötila voi nousta 1 - 4 astetta kasvihuoneilmiön takia, mikä muuttaisi dramaattisesti ilmasto-oloja. YK:n ympäristöjärjestö UNEP:in johtaja Klaus Töpfer totesikin äskettäin, että valtioiden on ryhdyttävä varautumaan ilmastomuutokseen. Suomessa muutokset tulevat näkymään havupuuvyöhykkeen siirtymisenä pohjoista kohti, maatalouden kasvukauden pidentymisenä, mutta myös sateisuuden lisääntymisenä ja äärevämpinä säätyyppeinä.

Poliittiset johtopäätökset ilmastomuutoksesta vedettiin YK:n ympäristökokouksissa Riossa ja Kiotossa. Hiilidioksidipäästöjen kasvu halutaan ensin pysäyttää ja sitten kääntää laskuun. Ensiaskeleet ovat olleet vaatimattomia siihen nähden, että tutkijoiden mukaan teollisuusmaissa on vähennettävä fossiilisten polttoaineiden käyttöä jopa 90 prosenttia alkavalla vuosisadalla.

Onnistuuko siirtyminen jälkifossiiliseen energiatalouteen? Ratkaisun avain saattaa olla elektroniikan ja piijohdetekniikan vallankumouksessa. Se tuo markkinoille pieniä ja tehokkaita laitteita ja hajauttaa energiajärjestelmiä.

Tuuli- ja aurinkoenergian markkinat kasvavat tällä hetkellä 20- 30 prosentin vuosivauhtia. Pian ne haastavat monissa kohteissa vanhat energialähteet. Suomessa voidaan tuottaa ainakin 10 prosenttia sähköstä tuulivoimalla jo lähivuosikymmeninä. Aurinkosähkö tulee joka kodin käyttöön myöhemmin, mutta ehkä jo 10 vuoden kuluttua Suomessakin rakennetaan autinkoenergiaa varaavia tiilikattoja. Myös puuenergian osuus tulee kasvamaan. Keskuslämpökattiloiden puupelletit ja biosähkö ovat pian markkinoilla.

Raaka-aineiden käyttöä vähennettävä 90 prosenttia

On laskettu, että mikäli amerikkalainen elintaso leviäisi kautta maailman, tarvittaisiin kolme maapalloa tyydyttämään elintason vaatimat luonnonvarat. "Länsimaissa kehittynyt, fossiilisiin polttoaineisiin perustuva autokeskeinen kertakäyttötalous ei voi toimia maailmanlaajuisesti, eikä se voi pitkällä aikavälillä toimia edes länsimaissa, sillä se tuhoaa omia luonnollisia tukijärjestelmiään", sanoo Lester Brown.

Saksalaisen Wuppertahl-tutkimuslaitoksen mukaan teollisuusmaiden tulisi vuoteen 2050 mennessä vähentää materiaalien kulutusta kymmenenteen osaan nykyisestä eli 90 prosenttia. Tämä Factor 10 -tavoite ei tarkoita kulutuksesta luopumista, vaan sen laadun muuttamista. On siirryttävä kertakäyttöisistä korjattaviin ja kierrätettäviin tuotteisiin, muodin mukaan vaihtuvista pitkäikäisiin ja kestäviin tavaroihin, myrkyllisistä ja haitallisista materiaaleista turvallisiin, uusiutumattomista raaka-aineista uusiutuviin ja energiaa syövistä sitä säästäviin laitteisiin.
Tällainen muutos vaatii aktiivisia kuluttajia, mutta myös yhteiskunnan keppiä ja porkkanaa. Ympäristömerkit ja kuluttajavalistus ovat porkkanoita, energia- ja haittaverot keppejä. Voi olla, että vuonna 2050 ei ole lainkaan tuloveroja, vaan ne on korvattu kulutus- ja ympäristöveroilla.

PAULI VÄLIMÄKI