Pauli Välimäki

Kaukajärvi kaipaa uusia
asukkaita ja palveluita

Kaukajärven - Haiharan alueen kehittämiseksi on tehty kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Jos mitään ei tehdä, Kaukajärven väkimäärä tulee vähitellen laskemaan ja sen myötä palvelut supistumaan. Siksi täydennysrakentaminen on kannatettavaa. Nyt esitetyllä mallilla Kaukajärven keskusalue saisi noin tuhat uutta asukasta. Mutta riittääkö se edes turvaamaan olemassaolevien palveluiden säilymisen?

Täydennysrakentamisessa joudutaan aina yhdistämään vaikeasti toisiinsa sopivia tavoitteita. Samaan aikaa tulisi lisätä asuntoja ja liiketiloja, mutta myös säilyttää viheralueet. Kompromisseja joudutaan tekemään. Kaikki ei ole kuitenkaan myytävänä. Esimerkiksi Isolammenpuistoon ei saa rakentaa. Ei myöskään Haiharan kartanon alueelle, Riihiniemeen eikä Kaukajärven rannoille.

Yleissuunnitelman laatinut Suunnittelukeskus ja hanketta seurannut työryhmä ovatkin nämä luonnonarvot halunneet säilyttää. Kiistaa on syntynyt vain Haiharansuun uudesta katuyhteydestä. Se tuhoaisi Kaukajärven länsipään viehättävän viheralueen, jossa nyt menee vain kevyen liikenteen väylä. Alue on linnuille tärkeä kosteikko ja siitä lähtee Kaukajärven lasku-uoma.

Ympäristöarvojen kannalta Haiharansuun katuyhteyttä ei tulisi rakentaa. Toisaalta ymmärrän myös Kirsikadun asukkaiden vaatimukset Kirsikadun läpiajon lopettamisesta. Itse asiassa Kirsikatu on Kaukajärvellä ainut asuntokatu, jolla on läpiajoliikennettä. Se on selvä suunnitteluvirhe. Luonteva ratkaisu olisi kadun sulkeminen läpiajoliikenteeltä. Haiharan alueelta ajettaisiin silloin Keskisenkadun kautta ja vain asukkaat voisivat ajaa Kirsikadulta Juvankadulle. Minusta tätäkin pitäisi kokeilla ennen lopullista päätöksentekoa.

Kaukajärvityöryhmä päätyi suosittelemaan yleissuunnitelman vaihtoehtoa kolme. Se toisi noin 1200 uutta asukasta Kaukajärvelle. Uusia kerrostaloja rakennettaisiin Haiharankankaalle Kaukajärviosuuskunnan toimitalon taakse. Muut uudet asuintalot tulisivat Keskisenkadulle vanhan liikekeskuksen tontille ja Solkikadun länsipuolelle.

Suunnittelukeskuksen esittämä ykkösvaihtoehto toisi yhtä paljon asukkaita, mutta säilyttäisi Haiharankankaan pohjavesialueet viheralueina ja rakentaminen painottuisi moottoritien varrelle. Se olisi "vihrein" vaihtoehto, mutta jättäisi Kaukajärven keskustan hajanaiseksi eikä tukisi uusien palvelujen syntymistä.

Kakkosvaihto toisi peräti 2400 uutta asukasta. Rakentaminen painottuisi Haiharankankaalle, joka rakennettaisiin lähes täyteen. Myös Isolammen pohjoisrinne uhrattaisiin, samoin seurakuntatalon edusta ja vanhan liikekeskuksen tontti muutettaisiin asuintontiksi. Tämä vaihtoehto muuttaisi täysin Kaukajärven keskustan ilmeen. Saisimme tiiviin ja "urbaanin" keskustan Keskisenkadun tienoille, mutta menettäisimme nykyiset viheralueet.

Kompromissi kahden ääripään välillä on ymmärrettävä. Siinä on kuitenkin omat ongelmansa. Jos asukasmäärä kasvaa vain tuhannella, se ei välttämättä tuo uusia palveluja Kaukajärven keskustaan. Iso osa liiketiloista on jäänyt rakentamatta, esimerkiksi Juvankadun länsipuolella. Ne saattavat jäädä rakentamatta jatkossakin, ellei asukasmäärä kasva selvästi enemmän. Uudet asukkaat edistäisivät myös sosiaali- ja terveysaseman saamista.

Nyt kannattaisi yhdistää parhaat puolet kakkos- ja kolmosmallista ja pyrkiä ratkaisuun, joka toisi ainakin parituhatta uutta asukasta Kaukajärven keskusalueelle. Olisiko pohjavesialuetta vaarantamatta mahdollista rakentaa enemmän Haiharankankaalle? Voitaisiinko vanhan liikekeskuksen tontti rakentaa kokonaan uusiksi siten, että siinä olisi asuintaloja, joiden ensimmäinen kerros olisi liiketilaa? Nykyisellään liiketontti on ruma jäänne kaukaa menneisyydestä.

Seurakuntatalon edustaan en kuitenkaan rakentaisi asuintaloja, koska se pilaisi "kirkonmäen" ilmeen. Isolammen pohjoisrinne tulee tietysti jättää viheralueeksi, kuten työryhmä suositteleekin.
PAULI VÄLIMÄKI
Kaupunginvaltuutettu (vihr.)


	Etusivu Henkilöesittely Politiikkaa Usko tai älä Kirjoitukset ja puheet Linkit BLOGI In english	Kaukajärvi kaipaa uusia asukkaita ja palveluita Kaukajärven - Haiharan alueen kehittämiseksi on tehty kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Jos mitään ei tehdä, Kaukajärven väkimäärä tulee vähitellen laskemaan ja sen myötä palvelut supistumaan. Siksi täydennysrakentaminen on kannatettavaa. Nyt esitetyllä mallilla Kaukajärven keskusalue saisi noin tuhat uutta asukasta. Mutta riittääkö se edes turvaamaan olemassaolevien palveluiden säilymisen? Täydennysrakentamisessa joudutaan aina yhdistämään vaikeasti toisiinsa sopivia tavoitteita. Samaan aikaa tulisi lisätä asuntoja ja liiketiloja, mutta myös säilyttää viheralueet. Kompromisseja joudutaan tekemään. Kaikki ei ole kuitenkaan myytävänä. Esimerkiksi Isolammenpuistoon ei saa rakentaa. Ei myöskään Haiharan kartanon alueelle, Riihiniemeen eikä Kaukajärven rannoille. Yleissuunnitelman laatinut Suunnittelukeskus ja hanketta seurannut työryhmä ovatkin nämä luonnonarvot halunneet säilyttää. Kiistaa on syntynyt vain Haiharansuun uudesta katuyhteydestä. Se tuhoaisi Kaukajärven länsipään viehättävän viheralueen, jossa nyt menee vain kevyen liikenteen väylä. Alue on linnuille tärkeä kosteikko ja siitä lähtee Kaukajärven lasku-uoma. Ympäristöarvojen kannalta Haiharansuun katuyhteyttä ei tulisi rakentaa. Toisaalta ymmärrän myös Kirsikadun asukkaiden vaatimukset Kirsikadun läpiajon lopettamisesta. Itse asiassa Kirsikatu on Kaukajärvellä ainut asuntokatu, jolla on läpiajoliikennettä. Se on selvä suunnitteluvirhe. Luonteva ratkaisu olisi kadun sulkeminen läpiajoliikenteeltä. Haiharan alueelta ajettaisiin silloin Keskisenkadun kautta ja vain asukkaat voisivat ajaa Kirsikadulta Juvankadulle. Minusta tätäkin pitäisi kokeilla ennen lopullista päätöksentekoa. Kaukajärvityöryhmä päätyi suosittelemaan yleissuunnitelman vaihtoehtoa kolme. Se toisi noin 1200 uutta asukasta Kaukajärvelle. Uusia kerrostaloja rakennettaisiin Haiharankankaalle Kaukajärviosuuskunnan toimitalon taakse. Muut uudet asuintalot tulisivat Keskisenkadulle vanhan liikekeskuksen tontille ja Solkikadun länsipuolelle. Suunnittelukeskuksen esittämä ykkösvaihtoehto toisi yhtä paljon asukkaita, mutta säilyttäisi Haiharankankaan pohjavesialueet viheralueina ja rakentaminen painottuisi moottoritien varrelle. Se olisi "vihrein" vaihtoehto, mutta jättäisi Kaukajärven keskustan hajanaiseksi eikä tukisi uusien palvelujen syntymistä. Kakkosvaihto toisi peräti 2400 uutta asukasta. Rakentaminen painottuisi Haiharankankaalle, joka rakennettaisiin lähes täyteen. Myös Isolammen pohjoisrinne uhrattaisiin, samoin seurakuntatalon edusta ja vanhan liikekeskuksen tontti muutettaisiin asuintontiksi. Tämä vaihtoehto muuttaisi täysin Kaukajärven keskustan ilmeen. Saisimme tiiviin ja "urbaanin" keskustan Keskisenkadun tienoille, mutta menettäisimme nykyiset viheralueet. Kompromissi kahden ääripään välillä on ymmärrettävä. Siinä on kuitenkin omat ongelmansa. Jos asukasmäärä kasvaa vain tuhannella, se ei välttämättä tuo uusia palveluja Kaukajärven keskustaan. Iso osa liiketiloista on jäänyt rakentamatta, esimerkiksi Juvankadun länsipuolella. Ne saattavat jäädä rakentamatta jatkossakin, ellei asukasmäärä kasva selvästi enemmän. Uudet asukkaat edistäisivät myös sosiaali- ja terveysaseman saamista. Nyt kannattaisi yhdistää parhaat puolet kakkos- ja kolmosmallista ja pyrkiä ratkaisuun, joka toisi ainakin parituhatta uutta asukasta Kaukajärven keskusalueelle. Olisiko pohjavesialuetta vaarantamatta mahdollista rakentaa enemmän Haiharankankaalle? Voitaisiinko vanhan liikekeskuksen tontti rakentaa kokonaan uusiksi siten, että siinä olisi asuintaloja, joiden ensimmäinen kerros olisi liiketilaa? Nykyisellään liiketontti on ruma jäänne kaukaa menneisyydestä. Seurakuntatalon edustaan en kuitenkaan rakentaisi asuintaloja, koska se pilaisi "kirkonmäen" ilmeen. Isolammen pohjoisrinne tulee tietysti jättää viheralueeksi, kuten työryhmä suositteleekin. PAULI VÄLIMÄKI Kaupunginvaltuutettu (vihr.)