|
Eko-Vuores on
Aamulehden juttu on otsikoitu raflaavasti: "Ekokaupunki on järjestöjen mukaan pelkkää viherpesua". Nyt täytyy erottaa mielikuvat ja tosiasiat. Se, että Vuoreksen suunnitteluun liittyy kansainvälinen Ecocity-tutkimus, ei tee Vuoreksesta "ekokaupunkia". Toki olisi hienoa, jos näin olisi, mutta se edellyttäisi juuri sitä poliittista sitoutumista ekokaupungin kehittämiseen, jota professori Briitta Koskiaho penää. Lempäälän ja Tampereen päättäjien yhteinen toimielin ei ole sitoutunut muuta kuin kyseiseen tutkimushankkeeseen. KokoVuoresta ei ole koskaan päätetty suunnitella ekokaupunkina. Kuten Koskiaho ehdotti, päättäjien tulisi keskustella siitä, mitä ekokaupunki Vuoreksessa tarkoittaa ja kuinka pitkälle hankkeeseen sitoudutaan. Mallia voisi ottaa Helsingin Eko-Viikistä. Siellä kaavoitukseen laadittiin ekologiset kriteerit. Kaikille rakennuksille asetettiin noin 30 prosentin energiansäästötavoite. Rakennuttajia kilpailutettiin parhaista ekoideoista ja voittajat saivat tontit rakennettavakseen. Useita kokeiluhankkeita käynnistettiin mm. aurinkoenergian hyödyntämiseksi. Tämä kaikki ja paljon muuta on yhä mahdollista Vuoreksessa. Siksi Ecocity-hanketta ei pidä ampua alas ennenkuin nähdään, mitä siitä tulee. Mutta hanketta ei pidä myöskään käyttää esimerkiksi Särkijärven sillan viherpesuun. Eikä sitä tule jättää vain tutkijoiden varaan, vaan kuntien tulee sitoutua siihen ja asettaa sille riittävän kunnianhimoiset tavoitteet. Olen pettynyt siihen, että osayleiskaavaluonnoksen ollessa nyt lausuntokierroksella Tampereen kaupungin luottamuselimet eivät ole ottaneet siihen kantaa. Ympäristölautakuntakin antoi vain tiedoksi virkamiesten laatiman ylimalkaisen lausunnon, jossa ei aluekohtaisesti tarkasteltu esimerkiksi arvokkaiden luontokohteiden säilymistä. Lempäälässä lautakunta sentään antoi yksityiskohtaisen lausunnon kaavan ympäristövaikutuksista. On syntynyt outo ja epädemokraattinen tilanne: Vuores-kaavan valmistelua ohjaa sama elin, joka sen lopulta hyväksyy. Tämä on ristiriidassa normaalin kunnallisen demokratian kanssa, jossa valmistelu- ja päätösvalta on erotettu toisistaan. Kun valtuustot eivät anna edes lausuntoa kaavaluonnoksesta, herää kysymys, onko tämä menettelytapa edes lainmukainen. Uuden rakennuslain tarkoituksena tuskin on tällainen vallan keskittäminen. Pauli Välimäki |
|||