|
Aikalisä Vuoreshankkeelle
Parinsadan sivun selvitysaineisto tuli toimielimen jäsenille vasta torstaina. Ei ole ollut monta päivää aikaa tutustua lopullisiin päätösesityksiin ja tausta-aineistoon. Toinen juttu on, että Tampereen valtuutetuilta ei ole kysytty mielipidettä (muuta kuin Aamulehdessä). Tämä on niin iso asia, että olisi syytä kysyä. Siksikin aikalisä olisi paikallaan. Virkamiehet esittävät siltavaihtoehtoa ja perustelevat sitä mm. sosiaalisilla vaikutuksilla. Sosiaalisen vaikutusarvion on tehnyt professori Keijo Rahkonen Helsingin yliopistosta. Hän väittää, että Ruskontie-vaihtoehdossa asukkaat jäävät eristyksiin ja Hervannan palvelujen varaan ja näin Vuoreksesta tulisi 60-luvun nukkumalähiö. Hän varoittaa, ettei Vuorekselle saa antaa Hervanta-imagoa! Väite on loukkaava ja subjektiivinen tokaisu. Samalla logiikalla jokin Nurmi-Sorila, Kaukajärvi tai Pirkkala ovat pussinperiä, jotka eivät houkuttele nuoria aikuisia. Jostain syystä vapaat asunnot tai tontit menevät kuitenkin nopeasti kaupaksi näillä alueilla. Saattaisiko olla niin, että suora valtatie ei sittenkään ratkaise asuinalueen houkuttelevuutta? Silta lyhentää keskimääräistä työmatkaa 1,5 kilometriä. Luulenpa että hyvät palvelut, lähellä sijaitseva koulu, kauppa, päiväkoti tai luonnonrauha ovat useimmille ihmisille paljon tärkeämpiä arvoja kuin parin minuutin ajansäästö matkalla keskustaan. Kiintoisaa on sekin, että Pirkanmaan liiton uunituoreen rakennesuunnitelman sosiaalisten vaikutusten arvioija, tamperelainen tutkija Ari Ylönen, päätyi tasan vastakkaisiin johtopäätöksiin kuin Keijo Rahkonen. Ylösen mukaan suur-Vuores siltoineen aiheuttaa sosiaalisesti epätasaista väestörakennetta Tampereen kaupunkiseudulle, lisää henkilöautoriippuvuutta, uhkaa kuntakeskustojen kehittämistä ja lisää market-elämäntapaa. Kaksi tutkijaa, kaksi näkemystä. Vuores-hankeryhmä on yksisilmäisesti nostanut Rahkosen näkemyksen totuudeksi. Ympäristöasioiden kannalta Ruskontie ja silta ovat virkamiesten mielestä yhtäläisiä. Johtopäätökseen on tultu vähättelemällä sekä siltavaihtoehdon haittoja että Ruskontievaihtoehdon etuja. Yhteenvedossa siltavaihtoehdon ainoat miinukset ovat sen Särkijärven linnuille ja loma-asukkaille aiheuttamat haitat. On sillä suunnalla muitakin asukkaita - yksistään Hervannassa 25 000 ihmistä, joille Särkijärven ympäristö on korvaamaton virkistysalue. Tie halkaisisi Vuoreksen asuntoalueen vilkkaalla läpiajoväylällä. Tiestä olisi pakko tehdä nelikaistainen, sillä Särkijärven sillan yli kulkisi Suunnittelukeskus Oy:n raportin mukaan 16 000 autoa vuorokaudessa - saman verran kuin Ruskontiellä ilman siltaa. Jostain syystä tästä on vaiettu. Kannattaa vilkaista karttaa ja verrata Särkijärven viheraluetta Kauppiin. Molempia ympäröivät vedet, tiet ja asutus, molemmat ovat suunnilleen saman suuruisia viheralueita. Mutta kumpaakaan ei halkaise tie. Särkijärven silta ja maantie on yhtä mieletön hanke kuin olisi rakentaa Kaupin halki leveä autobaana. Särkijärven alueesta tulee kehittää eteläisten kaupunginosien Kauppi. Tämä Tampereen toinen kansanpuisto palvelisi noin 50 000 asukasta. Se on suunnattomasti suurempi arvo kuin kahden minuutin nipistys matkalla keskustaan. Pauli Välimäki |
|||