Pauli Välimäki

Mitä on sovittu
Koskenniskan sillasta?

Tampereen kaupungin tekninen lautakunta käsitteli 14.8. Koskenniskan siltaa. Lautakunta hyväksyi äänin 8-3 päätöksen, jonka mukaan asiaa ei tuoda uudelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Päätöksen mukaan sekä "sopimusten rikkomisesta johtuvien mahdollisten seuraamusten että kaupungin toimien luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta yleisemminkin on ensiarvoisen tärkeätä noudattaa tehtyjä sopimuksia."

Tämä arvoituksellinen lause viitannee kaupunginvaltuuston 17.5.1995 hyväksymään Asko Oy:n, Kiinteistö Invest Oy:n ja kaupungin väliseen "kaavoitusta, kunnallistekniikan rakentamista ja aluejärjestelyjä koskevaan sopimus- ja luovutuskirjaan". Minusta tuo sopimus ei pakota kaupunkia rakentamaan Koskenniskan siltaa.

Sopimuksen tärkeimmät asiat olivat:
- Asko ja Kiinteistö Invest luovuttivat kaupungille tallipiha-alueen, Nottbeckin puiston, alueella olevat kadut ja kiinteistön, jossa nyt on Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän oppilaitos.
- Kaupunki lupasi "rakentaa kustannuksellaan laatimiensa suunnitelmien ja työohjelmien mukaisesti ... yleiset alueet: Kuninkaankatu, Kanavaraitti, Koskenniskansilta, Konsulinsilta ja Wilhelm von Nottbeckin puisto".
- Kiinteistö Invest lupasi "rakentaa kustannuksellaan kaupungin laatimien ja hyväksymien suunnitelmien mukaan kaupungin valvonnassa ... kadut: Finlaysoninkatu, Polttimonkatu, Itäinenkatu ja Palatsinraitti".

Kyse on siis töiden ja kustannusten jaosta. Em. kohtien muotoilussa kiinnittää huomiota se, että kaupunki pidättää itselleen oikeuden laatia suunnitelmat ja työohjelmat kaduista ja silloista ja muista yleisistä alueista. Niistä ei päätetty sopimuksessa, vaan niistä päätetään kunkin hankkeen osalta erikseen. Niinpä esimerkiksi sopimuksessa mainittua Konsulinsiltaa ei ilmeisesti rakenneta lähivuosina, ehkä ei koskaan. Onko tämäkin sopimusrikkomus, josta Kiinteistö-Invest voi vaatia korvauksia kaupungilta?!

Olennaista on se, että kaupunki päättää, milloin ja miten kadut, puistot ja muut yleiset alueet rakennetaan. Sopimus ei määrittele aikataulua, silta voidaan rakentaa vaikkapa vasta vuonna 2010, kun koko alue on valmis. Sehän oli itse asiassa vuoden 1995 asemakaavan alkuperäinen ajatus.

Sopimusrikkomus syntyisi, jos kaupunki ilmoittaisi, että Kiinteistö Invest rakentakoon Koskenniskansillan omalla kustannuksellaan. Sen sijaan se, että kaupunki muuttaa tarpeen vaatiessa alueen liikennesuunnitelmia, ei ole sopimusrikkomus, vaan kaupungin oikeus ja velvollisuuskin. Toki tällaisista muutoksista tulee ja on tavattukin neuvotella muiden maanomistajien kanssa.

Palautettakoon mieliin myös se, että vuoden 1995 kaavaselostuksessa sillasta puhutaan futuurissa. Lähiseudun taloyhtiöt vastustivat muistutuksessaan siltasuunnitelmaa. Kaavoitusyksikkö vastasi puhumalla "Koskenniskan sillan varauksesta", joka "tekee mahdolliseksi rakentaa Kuninkaankadun jatkeeksi uusi ajoneuvo- ja kevyenliikenteen silta ... sitten kun Finlaysonin ja Tampellan alueiden muutoksista johtuva liikenteellinen tilanne niin vaatii".

Ympäristövalvonnan lausunnossa todettiin, että "kokonaisuuden kannalta voisi olla edullista, että Tampellan ja Finlaysonin alueet toimisivat mahdollisimman pitkään erillisinä ja silta toteutettaisiin alkuvaiheessa vain kevyen liikenteen tarpeita varten".

Kuten näistä lausunnoista käy ilmi, kaavaa hyväksyttäessä ei ollut yksimielisyyttä sillan tarpeesta. Yleinen ajatus oli, että kyse on samanlaisesta kaavallisesta siltavarauksesta kuin on Paasikiven-Kekkosentien tunneli. Onhan sekin piirretty keskustan osayleiskaavaan, vaikka siitä ei ole päätetty.

Pauli Välimäki
Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen (vihr.)


	Etusivu Henkilöesittely Politiikkaa Usko tai älä Kirjoitukset ja puheet Linkit BLOGI In english	Mitä on sovittu Koskenniskan sillasta? Tampereen kaupungin tekninen lautakunta käsitteli 14.8. Koskenniskan siltaa. Lautakunta hyväksyi äänin 8-3 päätöksen, jonka mukaan asiaa ei tuoda uudelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Päätöksen mukaan sekä "sopimusten rikkomisesta johtuvien mahdollisten seuraamusten että kaupungin toimien luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta yleisemminkin on ensiarvoisen tärkeätä noudattaa tehtyjä sopimuksia." Tämä arvoituksellinen lause viitannee kaupunginvaltuuston 17.5.1995 hyväksymään Asko Oy:n, Kiinteistö Invest Oy:n ja kaupungin väliseen "kaavoitusta, kunnallistekniikan rakentamista ja aluejärjestelyjä koskevaan sopimus- ja luovutuskirjaan". Minusta tuo sopimus ei pakota kaupunkia rakentamaan Koskenniskan siltaa. Sopimuksen tärkeimmät asiat olivat: - Asko ja Kiinteistö Invest luovuttivat kaupungille tallipiha-alueen, Nottbeckin puiston, alueella olevat kadut ja kiinteistön, jossa nyt on Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän oppilaitos. - Kaupunki lupasi "rakentaa kustannuksellaan laatimiensa suunnitelmien ja työohjelmien mukaisesti ... yleiset alueet: Kuninkaankatu, Kanavaraitti, Koskenniskansilta, Konsulinsilta ja Wilhelm von Nottbeckin puisto". - Kiinteistö Invest lupasi "rakentaa kustannuksellaan kaupungin laatimien ja hyväksymien suunnitelmien mukaan kaupungin valvonnassa ... kadut: Finlaysoninkatu, Polttimonkatu, Itäinenkatu ja Palatsinraitti". Kyse on siis töiden ja kustannusten jaosta. Em. kohtien muotoilussa kiinnittää huomiota se, että kaupunki pidättää itselleen oikeuden laatia suunnitelmat ja työohjelmat kaduista ja silloista ja muista yleisistä alueista. Niistä ei päätetty sopimuksessa, vaan niistä päätetään kunkin hankkeen osalta erikseen. Niinpä esimerkiksi sopimuksessa mainittua Konsulinsiltaa ei ilmeisesti rakenneta lähivuosina, ehkä ei koskaan. Onko tämäkin sopimusrikkomus, josta Kiinteistö-Invest voi vaatia korvauksia kaupungilta?! Olennaista on se, että kaupunki päättää, milloin ja miten kadut, puistot ja muut yleiset alueet rakennetaan. Sopimus ei määrittele aikataulua, silta voidaan rakentaa vaikkapa vasta vuonna 2010, kun koko alue on valmis. Sehän oli itse asiassa vuoden 1995 asemakaavan alkuperäinen ajatus. Sopimusrikkomus syntyisi, jos kaupunki ilmoittaisi, että Kiinteistö Invest rakentakoon Koskenniskansillan omalla kustannuksellaan. Sen sijaan se, että kaupunki muuttaa tarpeen vaatiessa alueen liikennesuunnitelmia, ei ole sopimusrikkomus, vaan kaupungin oikeus ja velvollisuuskin. Toki tällaisista muutoksista tulee ja on tavattukin neuvotella muiden maanomistajien kanssa. Palautettakoon mieliin myös se, että vuoden 1995 kaavaselostuksessa sillasta puhutaan futuurissa. Lähiseudun taloyhtiöt vastustivat muistutuksessaan siltasuunnitelmaa. Kaavoitusyksikkö vastasi puhumalla "Koskenniskan sillan varauksesta", joka "tekee mahdolliseksi rakentaa Kuninkaankadun jatkeeksi uusi ajoneuvo- ja kevyenliikenteen silta ... sitten kun Finlaysonin ja Tampellan alueiden muutoksista johtuva liikenteellinen tilanne niin vaatii". Ympäristövalvonnan lausunnossa todettiin, että "kokonaisuuden kannalta voisi olla edullista, että Tampellan ja Finlaysonin alueet toimisivat mahdollisimman pitkään erillisinä ja silta toteutettaisiin alkuvaiheessa vain kevyen liikenteen tarpeita varten". Kuten näistä lausunnoista käy ilmi, kaavaa hyväksyttäessä ei ollut yksimielisyyttä sillan tarpeesta. Yleinen ajatus oli, että kyse on samanlaisesta kaavallisesta siltavarauksesta kuin on Paasikiven-Kekkosentien tunneli. Onhan sekin piirretty keskustan osayleiskaavaan, vaikka siitä ei ole päätetty. Pauli Välimäki Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen (vihr.)