Pauli Välimäki

Ympäristöasiat saatava
reunalta keskelle

Ympäristöpäällikkö Harri Kallio vakuutti, että ympäristöhankkeet eivät seiso, vaan etenevät Tampereella (AL 17.5.). Myös Tilakeskuksen johtaja Ilkka Ojala vakuutti, että ympäristötietokeskuksen suunnittelu etenee (AL 5.5.). Hyvä juttu, uskotaan. Silti väitän yhä, että ympäristöpolitiikan eteneminen on viime vuosina hidastunut Tampereella (AL 3.5.).

Tiedän että Tampereen kaupungin ympäristötoimessa tehdään hommia hiki hatussa pienellä henkilökunnalla. Ympäristöjärjestelmän kehittäminen ja kestävä kehitys ovat kuitenkin viime kädessä valkoisen talon ja kaupunginhallituksen vastuulla. Siellä - meillä! - on syytä itsetutkiskeluun.

Tampereen kaupunki lähti vuoden 1994 ympäristöpolitiikan hyväksymisen jälkeen kehittämään ympäristöjohtamisen järjestelmää. Mallia otettiin yrityksille tarkoitetuista EMAS- ja ISO 14000 -ympäristöjärjestelmistä. Tähän toimintatapaan kuuluu, että yrityksen - kaupungin - korkein johto asettaa tavoitteet, hyväksyy seurantamenetelmät ja seuraa tavoitteiden toteuttamista. Myös riittävät resurssit tavoitteiden toteuttamiseen on varmistettava. Tampereella tavoitteet on asetettu varsin hyvin, seurannassa ja resurssoinnissa on puutteita.

Kun yritykset ottavat ympäristöjärjestelmän käyttöön, sitä valmistelemaan pestataan yleensä konsultti. Jopa Espoon ja Lahden seurakunnat päättivät palkata vuodeksi projektityöntekijän ympäristöjärjestelmää tekemään. Tampereella työ on tehty pääosin oman toimen ohella. Tämä on varmasti yksi syy kehityksen hidastumiseen. Tavoitteet ovat olleet korkealla, voimat eivät ole riittäneet.

Ympäristötilinpäätös ja -indikaattorit ovat seurantavälineitä, joita ei ole missään kunnassa pysyvästi otettu käyttöön, mutta niiden kehittely on monella taholla käynnissä. Tampere voi yhä olla ensimmäinen, jos asiaan panostetaan. Jos taas jäämme odottamaan EU:n päätöksiä, jäämme keskikastiin. Muutama vuosi sitten Tampereella oli omat työryhmät kehittämässä ympäristölaskentaa ja -indikaattoreita. Jostain syystä niiden työ lopahti. Molemmista tulisi kehittää työkalut, joilla vuosittain seurattaisiin ympäristötoiminnan vaikuttavuutta.

Kestävä kehitys on ympäristökysymystä laajempi käsite. Silti myös sen kehittely on ollut ympäristötoimen vastuulla. Tämän vuoden talousarviossa todetaan: "Selvitetään mahdollisuudet siirtää kestävän kehityksen toiminta kaupungin keskushallintoon ja palkata sitä varten koordinaattori." Tietääkseni tätä selvitystä ei ole vielä tehty. Tällä tavoin saataisiin kuitenkin lisää voimavaroja kestävän kehityksen edistämiseen ja toiminta siirtyisi laidalta keskelle, suoraan kaupunginjohtajan alaisuuteen.

Tämä olisi tärkeää senkin takia, että edes kaupunginvaltuutetuille ei kestävän kehityksen rooli kaupungin strategiassa ole oikein hahmottunut. Kun eri tavoitteiden arvoa mitattiin, jäi kestävä kehitys hännän huipuksi. Porukka koki kyllä asian itselleen tärkeäksi, mutta ei nähnyt sillä suurta strategista merkitystä. Kuitenkin kaupunki on monissa yhteyksissä sitoutunut kestävän kehityksen politiikkaan. Onko asia muuttunut itsestäänselvyydeksi vai päässyt unohtumaan?

Kestävän kehityksen työ kaupunkilaisten suuntaan lopetettiin Tampereen Agenda 21 -ohjelman valmistuttua. Harri Kallion mukaan ympäristötoimi esittää ensi vuoden budjettiin määrärahaa toiminnan jatkamiseen. Toivon että ajatus saa laajaa tukea. On aika unohtaa Agenda 21 -ohjelmaan liittyneet kiistelyt ja aloittaa uudelta pohjalta - esimerkiksi tekemällä yhteistyötä kaupunginosayhdistysten ja yritysten kanssa.

Pauli Välimäki
Kaupunginvaltuutettu ja
kaupunginhallituksen jäsen (vihr)


	Etusivu Henkilöesittely Politiikkaa Usko tai älä Kirjoitukset ja puheet Linkit BLOGI In english	Ympäristöasiat saatava reunalta keskelle Ympäristöpäällikkö Harri Kallio vakuutti, että ympäristöhankkeet eivät seiso, vaan etenevät Tampereella (AL 17.5.). Myös Tilakeskuksen johtaja Ilkka Ojala vakuutti, että ympäristötietokeskuksen suunnittelu etenee (AL 5.5.). Hyvä juttu, uskotaan. Silti väitän yhä, että ympäristöpolitiikan eteneminen on viime vuosina hidastunut Tampereella (AL 3.5.). Tiedän että Tampereen kaupungin ympäristötoimessa tehdään hommia hiki hatussa pienellä henkilökunnalla. Ympäristöjärjestelmän kehittäminen ja kestävä kehitys ovat kuitenkin viime kädessä valkoisen talon ja kaupunginhallituksen vastuulla. Siellä - meillä! - on syytä itsetutkiskeluun. Tampereen kaupunki lähti vuoden 1994 ympäristöpolitiikan hyväksymisen jälkeen kehittämään ympäristöjohtamisen järjestelmää. Mallia otettiin yrityksille tarkoitetuista EMAS- ja ISO 14000 -ympäristöjärjestelmistä. Tähän toimintatapaan kuuluu, että yrityksen - kaupungin - korkein johto asettaa tavoitteet, hyväksyy seurantamenetelmät ja seuraa tavoitteiden toteuttamista. Myös riittävät resurssit tavoitteiden toteuttamiseen on varmistettava. Tampereella tavoitteet on asetettu varsin hyvin, seurannassa ja resurssoinnissa on puutteita. Kun yritykset ottavat ympäristöjärjestelmän käyttöön, sitä valmistelemaan pestataan yleensä konsultti. Jopa Espoon ja Lahden seurakunnat päättivät palkata vuodeksi projektityöntekijän ympäristöjärjestelmää tekemään. Tampereella työ on tehty pääosin oman toimen ohella. Tämä on varmasti yksi syy kehityksen hidastumiseen. Tavoitteet ovat olleet korkealla, voimat eivät ole riittäneet. Ympäristötilinpäätös ja -indikaattorit ovat seurantavälineitä, joita ei ole missään kunnassa pysyvästi otettu käyttöön, mutta niiden kehittely on monella taholla käynnissä. Tampere voi yhä olla ensimmäinen, jos asiaan panostetaan. Jos taas jäämme odottamaan EU:n päätöksiä, jäämme keskikastiin. Muutama vuosi sitten Tampereella oli omat työryhmät kehittämässä ympäristölaskentaa ja -indikaattoreita. Jostain syystä niiden työ lopahti. Molemmista tulisi kehittää työkalut, joilla vuosittain seurattaisiin ympäristötoiminnan vaikuttavuutta. Kestävä kehitys on ympäristökysymystä laajempi käsite. Silti myös sen kehittely on ollut ympäristötoimen vastuulla. Tämän vuoden talousarviossa todetaan: "Selvitetään mahdollisuudet siirtää kestävän kehityksen toiminta kaupungin keskushallintoon ja palkata sitä varten koordinaattori." Tietääkseni tätä selvitystä ei ole vielä tehty. Tällä tavoin saataisiin kuitenkin lisää voimavaroja kestävän kehityksen edistämiseen ja toiminta siirtyisi laidalta keskelle, suoraan kaupunginjohtajan alaisuuteen. Tämä olisi tärkeää senkin takia, että edes kaupunginvaltuutetuille ei kestävän kehityksen rooli kaupungin strategiassa ole oikein hahmottunut. Kun eri tavoitteiden arvoa mitattiin, jäi kestävä kehitys hännän huipuksi. Porukka koki kyllä asian itselleen tärkeäksi, mutta ei nähnyt sillä suurta strategista merkitystä. Kuitenkin kaupunki on monissa yhteyksissä sitoutunut kestävän kehityksen politiikkaan. Onko asia muuttunut itsestäänselvyydeksi vai päässyt unohtumaan? Kestävän kehityksen työ kaupunkilaisten suuntaan lopetettiin Tampereen Agenda 21 -ohjelman valmistuttua. Harri Kallion mukaan ympäristötoimi esittää ensi vuoden budjettiin määrärahaa toiminnan jatkamiseen. Toivon että ajatus saa laajaa tukea. On aika unohtaa Agenda 21 -ohjelmaan liittyneet kiistelyt ja aloittaa uudelta pohjalta - esimerkiksi tekemällä yhteistyötä kaupunginosayhdistysten ja yritysten kanssa. Pauli Välimäki Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (vihr)