Pauli Välimäki

Suur-Vuorekselle on
vaihtoehtoja
(Aamulehti syyskuu 1999)

Kun olen lukenut Vuores-selvityksiä ja perehtynyt vaikeaan asiaan, olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi kahdesta asiasta: suur-Vuoresta ei tarvita, ei myöskään Särkijärven ylittävää siltaa. Ympäristöselvitykset osoittavat, että Vuores on sinänsä kelvollista rakennusmaata, mutta toisaalta seutu on pienten järvien, soiden ja jyrkkien kallioiden täplittämää. Luonnonolot ja maisema puoltavat pienipiirteisempää, Ruskontien varteen painottuvaa rakentamista.

Suur-Vuoresta (15 000 asukkaan lähiötä) on perusteltu kaupungin väestönkasvulla. Tarkemmin pohtien seutukaavan mukainen "kevyt-Vuores" (6 - 7000 asukasta) on tässäkin mielessä riittävä - ja koko kaupunkiseutua ajatellen parempi vaihtoehto.

Viime vuonna hyväksytty kantakaupungin yleiskaava perustui ennusteelle, jonka mukaan tamperelaisia olisi vuonna 2020 noin 210 000. Sen pohjalta tehtiin täydennysyleiskaava, joka mahdollistaa noin 25 000 uuden asunnon rakentamisen seuraavien 20 vuoden aikana.

Sittemmin tilastokeskus on tarkistanut väestöennusteita ylöspäin. Nyt arvioidaan, että vuonna 2020 tamperelaisia olisi noin 217 000. Tässä on syy siihen, että Vuores-hanke on paisunut jopa 15 000 asukkaan lähiöksi. Virkamiehet haluavat purkaa koko muuttopaineen Vuorekseen.

Väitän, että on parempia vaihtoehtoja. Kantakaupunkia voidaan yhä tiivistää. Se olisi kaupungille huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin umpimetsään meneminen. Yleiskaavan laskelmissa on haarukkaa plus miinus 200 asuntoa vuodessa. Haarukan yläpäässä asuntoja voisi siis kaavoittaa jopa 28 000 vuoteen 2020 mennessä. Vaje olisi enää 3000 asuntoa. Sattumoisin se on juuri sama määrä asuntoja, mikä seutukaavassa esitetään Vuorekseen.

Kuulen jo vastaväitteen. Kantakaupungin lisätiivistämisestä syttyisi sota. Mutta muistutan että yli 90 prosenttia tiivistyskohteista hyväksyttiin nurisematta. Yhteistyössä asukkaiden kanssa voidaan löytää uusia täydennysalueita - niin väljää ja keskeneräistä useissa Tampereen lähiöissä on. Otan esimerkin Kaukajärveltä. Asukkaat vastustivat Isolammen puiston reunaan tulevia rivitaloja. Niinpä Isolammen 18 asuntoa poistettiin yleiskaavasta, mutta läheiseen Osuuskunnan puistoon (vanha sorakuopan alue) lisättiin 200 - 400 kerrostaloasuntoa. Lisää tällaisia vaihtokauppoja!

Sitä paitsi uusia täydennysrakennuskohteita ilmaantuu joka vuosi ohi yleiskaavan - esimerkkeinä Epilänharjun nahkatehdas, Santalahden talot ja Hyhkyn Haapalinna. Uudessa asemakaavoitusohjelmassa tällaisia ekstrakohteita on lähes 20 000 asuntoneliötä vuodessa. Noin 10 vuodessa tästäkin kertyy jo 3000 uutta asuntoa!

Myös Tampereen keskustaan voidaan 10 - 20 vuoden kuluessa saada enemmän asuntoja kuin nyt ajatellaan. On varauduttava Kekkosentien viemiseen tunneliin, jolloin Ranta-Tampellan alueesta saadaan yhtenäinen asuinalue. Ennen pitkää on järkevää muuttaa asuinkäyttöön esimerkiksi Santalahden teollisuusalue (jonne nyt rakennetaan poikkeusluvilla kerrostaloja), linja-autoaseman tienoo ja Hatanpään valtatien varret (jotka nyt on pyhitetty peltilehmille ja jäteveden putsarille) - vain muutaman esimerkin mainitakseni.

Koko kaupunkiseudun kehityksen kannalta on hyvä antaa uusien asukkaiden hakeutua olemassaolevien taajamien piiriin. Se turvaa palvelujen säilymisen ja kehittämisen. Vuoreksen YVA-selvityksessä väitetään, että naapurikunnat eivät voi ottaa vastaan 15 000 "ylimääräistä" asukasta. Kysymys on hölmö ja väärin asetettu. Ns. nollavaihtoehdossa (jossa Vuorekseen ei rakennettaisi lainkaan) uudet asukkaat hajautuisivat tietysti Tampereelle ja muihin kuntiin.

Omien väestäennusteidensa mukaan Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi ovat valmiit ottamaan vastaan jopa 10 000 uutta asukasta seuraavien 10 vuoden aikana. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan näiden kuntien asukasmäärä kasvaisi vain 2000:lla. Mutta jos suur-Vuores rakennetaan, se ei kasvaisi lainkaan, sillä Tampere rohmuaisi koko seutukunnan muuttovoiton. Erikoista seutuyhteistyötä!

Minusta Vuoreksen alueella on kelvollista rakennusmaata, en vastusta rakentamista sinänsä. Mutta rakennetaan nykyiset lähiöt ensin valmiiksi. Annetaan Tampereen naapurikunnillekin mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Ja lisätään asuntoja myös Tampereen keskustassa.

Jos sen jälkeen on tarvetta mennä Vuorekseen, tehdään se. Mutta silloin seutukaavan mukainen kevyt-Vuores riittää varmasti eikä Särkijärven luonnon idylliä tarvitse sillalla tuhota. Päinvastoin, Särkijärven seudusta tulee uusi kansanpuisto, eteläisen Tampereen Kauppi.

PAULI VÄLIMÄKI
Kaupunginvaltuutettu (vihr.)


	Etusivu Henkilöesittely Politiikkaa Usko tai älä Kirjoitukset ja puheet Linkit BLOGI In english	Suur-Vuorekselle on vaihtoehtoja (Aamulehti syyskuu 1999) Kun olen lukenut Vuores-selvityksiä ja perehtynyt vaikeaan asiaan, olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi kahdesta asiasta: suur-Vuoresta ei tarvita, ei myöskään Särkijärven ylittävää siltaa. Ympäristöselvitykset osoittavat, että Vuores on sinänsä kelvollista rakennusmaata, mutta toisaalta seutu on pienten järvien, soiden ja jyrkkien kallioiden täplittämää. Luonnonolot ja maisema puoltavat pienipiirteisempää, Ruskontien varteen painottuvaa rakentamista. Suur-Vuoresta (15 000 asukkaan lähiötä) on perusteltu kaupungin väestönkasvulla. Tarkemmin pohtien seutukaavan mukainen "kevyt-Vuores" (6 - 7000 asukasta) on tässäkin mielessä riittävä - ja koko kaupunkiseutua ajatellen parempi vaihtoehto. Viime vuonna hyväksytty kantakaupungin yleiskaava perustui ennusteelle, jonka mukaan tamperelaisia olisi vuonna 2020 noin 210 000. Sen pohjalta tehtiin täydennysyleiskaava, joka mahdollistaa noin 25 000 uuden asunnon rakentamisen seuraavien 20 vuoden aikana. Sittemmin tilastokeskus on tarkistanut väestöennusteita ylöspäin. Nyt arvioidaan, että vuonna 2020 tamperelaisia olisi noin 217 000. Tässä on syy siihen, että Vuores-hanke on paisunut jopa 15 000 asukkaan lähiöksi. Virkamiehet haluavat purkaa koko muuttopaineen Vuorekseen. Väitän, että on parempia vaihtoehtoja. Kantakaupunkia voidaan yhä tiivistää. Se olisi kaupungille huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin umpimetsään meneminen. Yleiskaavan laskelmissa on haarukkaa plus miinus 200 asuntoa vuodessa. Haarukan yläpäässä asuntoja voisi siis kaavoittaa jopa 28 000 vuoteen 2020 mennessä. Vaje olisi enää 3000 asuntoa. Sattumoisin se on juuri sama määrä asuntoja, mikä seutukaavassa esitetään Vuorekseen. Kuulen jo vastaväitteen. Kantakaupungin lisätiivistämisestä syttyisi sota. Mutta muistutan että yli 90 prosenttia tiivistyskohteista hyväksyttiin nurisematta. Yhteistyössä asukkaiden kanssa voidaan löytää uusia täydennysalueita - niin väljää ja keskeneräistä useissa Tampereen lähiöissä on. Otan esimerkin Kaukajärveltä. Asukkaat vastustivat Isolammen puiston reunaan tulevia rivitaloja. Niinpä Isolammen 18 asuntoa poistettiin yleiskaavasta, mutta läheiseen Osuuskunnan puistoon (vanha sorakuopan alue) lisättiin 200 - 400 kerrostaloasuntoa. Lisää tällaisia vaihtokauppoja! Sitä paitsi uusia täydennysrakennuskohteita ilmaantuu joka vuosi ohi yleiskaavan - esimerkkeinä Epilänharjun nahkatehdas, Santalahden talot ja Hyhkyn Haapalinna. Uudessa asemakaavoitusohjelmassa tällaisia ekstrakohteita on lähes 20 000 asuntoneliötä vuodessa. Noin 10 vuodessa tästäkin kertyy jo 3000 uutta asuntoa! Myös Tampereen keskustaan voidaan 10 - 20 vuoden kuluessa saada enemmän asuntoja kuin nyt ajatellaan. On varauduttava Kekkosentien viemiseen tunneliin, jolloin Ranta-Tampellan alueesta saadaan yhtenäinen asuinalue. Ennen pitkää on järkevää muuttaa asuinkäyttöön esimerkiksi Santalahden teollisuusalue (jonne nyt rakennetaan poikkeusluvilla kerrostaloja), linja-autoaseman tienoo ja Hatanpään valtatien varret (jotka nyt on pyhitetty peltilehmille ja jäteveden putsarille) - vain muutaman esimerkin mainitakseni. Koko kaupunkiseudun kehityksen kannalta on hyvä antaa uusien asukkaiden hakeutua olemassaolevien taajamien piiriin. Se turvaa palvelujen säilymisen ja kehittämisen. Vuoreksen YVA-selvityksessä väitetään, että naapurikunnat eivät voi ottaa vastaan 15 000 "ylimääräistä" asukasta. Kysymys on hölmö ja väärin asetettu. Ns. nollavaihtoehdossa (jossa Vuorekseen ei rakennettaisi lainkaan) uudet asukkaat hajautuisivat tietysti Tampereelle ja muihin kuntiin. Omien väestäennusteidensa mukaan Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi ovat valmiit ottamaan vastaan jopa 10 000 uutta asukasta seuraavien 10 vuoden aikana. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan näiden kuntien asukasmäärä kasvaisi vain 2000:lla. Mutta jos suur-Vuores rakennetaan, se ei kasvaisi lainkaan, sillä Tampere rohmuaisi koko seutukunnan muuttovoiton. Erikoista seutuyhteistyötä! Minusta Vuoreksen alueella on kelvollista rakennusmaata, en vastusta rakentamista sinänsä. Mutta rakennetaan nykyiset lähiöt ensin valmiiksi. Annetaan Tampereen naapurikunnillekin mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Ja lisätään asuntoja myös Tampereen keskustassa. Jos sen jälkeen on tarvetta mennä Vuorekseen, tehdään se. Mutta silloin seutukaavan mukainen kevyt-Vuores riittää varmasti eikä Särkijärven luonnon idylliä tarvitse sillalla tuhota. Päinvastoin, Särkijärven seudusta tulee uusi kansanpuisto, eteläisen Tampereen Kauppi. PAULI VÄLIMÄKI Kaupunginvaltuutettu (vihr.)