Asumisen ekotrendit
"Maalle muuttajille pitäisi ruveta maksamaan valtion tukea, jonkinlaisia ekobonuksia", ehdottavat Hannu ja Anna-Mari Keuruulta. "Maaseudun tyhjentäminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kun pitää rakentaa talot, tiet, koulut ja kaupat uudestaan. Sitä paitsi maalla asuminen kuluttaa muutenkin vähemmän luontoa kuin betonierämaassa eksyily ja äksyily."
Hyvä ehdotus, vaikka tuo viimeinen väite ei välttämättä ole totta. Niin maalla kuin kaupungissa voi elää luontoa säästäen - tai tuhlaten.
Maallemuuttajan ekobonus on erinomainen idea. Sen voisi toteuttaa verovähennyksinä kuten Norjassa on tehty. Tai sitten perustulona, joka mahdollistaisi toimeentulon esimerkiksi pienyrittäjänä, käsityöläisenä tai kulttuurin tuottajana.
Olen iloisena seurannut "hiljaista signaalia": eri puolilla maata suunnitellaan uuden tyyppisiä yhteisökyliä. Esimerkiksi Kuopion Riistavedellä, Turun saariston Askaisissa ja Uudellamaalla Vihdissä ja Kirkkonummella on vireillä yhteisökyliä. Hankkeet ovat erilaisia, mutta yhteistä niille on halu löytää sosiaalisempi ja myös luonnonmukaisempi asumismuoto kuin mitä kaupungit tai maaseutu nykyään tarjoavat. Kukin perhe rakentaa yhteisökylässäkin oman talonsa, mutta sen lisäksi on paljon yhteistä: ehkä yhteistalo, päivähoito, keskuslämmitys, biologinen jäteveden puhdistamo, kasvimaat ja vaikkapa lampaita pellolla.
Äskettäin ilmestyi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkaisu, jossa pohdittiin ekologisesti kestävän kulutuksen ja asumisen malleja. Tutkijat löysivät niitä kolme. Yksi oli juuri kyläasuminen maaseudulla. Se on varteenotettava vaihtoehto kahdelle ympäristöä kuormittavalle trendille: vapaa-ajan asuntojen kasvulle ja lapsiperheiden halulle rakentaa omakotitalo haja-asutusalueelle.
Myös kaksi muuta ekologisen asumisen mallia ovat jo keskellämme: urbaani pientaloasuminen ja senioriasuminen.
Senioritaloja harvemmin markkinoidaan ekoasumisena. VATT:n tutkijoiden mielestä ne ovat "ekotehokas palveluinnovaatio", koska niissä on tavanomaista pienempi asuinpinta-ala, vähemmän kestokulutustavaroita ja vähäisempi tarve liikkua henkilöautolla. Elämisen laatu on kuitenkin korkea, koska taloista voi löytyä niin ravintola, kuntosali, pesutupa, nettipiste, kirjasto kuin yhteisiä työkaluja ja erilaisia hoitopalveluja.
Urbaani pientaloalue eroaa tavallisesta omakotialueesta siten, että alueet ovat lähellä taajamien palveluja, tontit ovat pieniä ja talot usein yhteen kytkettyjä. Asuntoja voi olla niin sinkuille kuin lapsiperheille, niin vuokralle kuin omistukseen. Urbaani pientaloalue vastaa toiveisiin omasta pihasta, turvallisesta kasvuympäristöstä ja luonnonläheisyydestä, mutta tarjoaa myös yhteisöllisyyttä ja helpon pääsyn niin palvelujen kuin joukkoliikenteen piiriin.
Tutkijoiden mukaan kyläasumisen, senioriasumisen ja urbaanin pientaloasumisen yhdistelmä säästää jopa 50 prosenttia energiakuluja ja vähentää 40 prosenttia liikennettä verrattuna siihen, että annamme muuttoaallon ja yhdyskuntien hajoamisen jatkua nykytahtiin.
PAULI VÄLIMÄKI
