Onko pyöräily ekoteko?

Luin uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan polkupyöräily kuluttaa luontoa enemmän kuin bussi ja lentäminen on ekologisempaa kuin laivamatkailu. Ja minä kun ajattelin kesällä lähteä pyöräilemään Viroon! Pitääkö minun laittaa lomasuunnitelmat uusiksi? - Kati

Kati lienee lukenut uutisen ympäristö- ja liikenneministeriöiden FIN-MIPS Liikenne -tutkimuksesta, joka julkaistiin maaliskuun lopulla. Siinä on laskettu kuinka paljon eri liikennemuodot kuluttavat uusiutumattomia luonnonvaroja, vettä ja ilmaa. Tuloksia on uutisoitu vähän harhaanjohtavasti.

Pyöräily itsessään ei kuluta luonnonvaroja oikeastaan lainkaan. Se ei saastuta ilmaa eikä vesiä. Pyörän valmistus kuluttaa huomattavasti vähemmän raaka-aineita ja energiaa kuin auton valmistus. Vanha peukalosääntö pätee yhä: Yhden bensiinilitran sisältämällä energiamäärällä polkupyöräilijä kulkee noin 550 kilometriä.

Kävin äskettäin Amsterdamin kevättä haistelemassa. Kylmä oli sielläkin, mutta kadut silti täynnä pyöräilijöitä. Kiinnitin huomioni pyörän malleihin. Katukuvassa ei näkynyt yhtään maastopyörää, ei citymaasturia eikä hybridiä. Hollantilaiset polkevat tyytyväisinä vanhanaikaisia peruspyöriään, jotka ovatkin suuren kaupungin vilinässä käteviä menopelejä.

Mitä FIN-MIPS -tutkimus sitten sanoi pyöräilystä? Sen mukaan pyöräily Suomessa kuluttaa 0,38 kiloa uusiutumattomia luonnonvaroja, 12 kiloa vettä ja 0,02 kiloa ilmaa ajokilometriä kohden. Bussilla körötellessä luvut ovat 0,32 kiloa uusiutumattomia, 3,23 kiloa vettä ja 0,06 kiloa ilmaa. Autolla ajaessa kulutus on paljon suurempaa: 1,44 kiloa, 14 kiloa ja 0,14 kiloa.

Luvut on saatu jakamalla pyöräteiden määrä pyörillä ajetuilla kilometreillä ja autoteiden määrä autoilla ajetuilla kilometreillä. Eli luvut kertovat siitä, että Suomessa on paljon pyöräteitä, mutta turhan vähän pyöräilijöitä. Jos vastaava tutkimus olisi tehty Hollannissa tai Tanskassa, pyöräily olisi todennäköisesti päihittänyt bussit mennen tullen. Suomessakin pyörä ohitti selvästi henkilöauton ekotehokkuudessa.

Bussi on ympäristöä säästävä kulkuneuvo pitkien matkojen Suomessa, samoin juna. Autokin pärjää, jos se on täynnä. Lentäminen on kuluttavin kulkumuoto lyhyillä matkoilla, koska polttoainetta kuluu paljon nousuissa ja laskuissa. Sen sijaan pitkät lomalennot täyteen ahdetuissa ilmaputkissa ovat matkakilometriä kohden laskien yllättävän ekotehokkaita tapoja siirtää ihmisiä kaukomaille.

Mutta vielä ekotehokkaampaa on pysyä maan päällä ja vaikkapa pyöräillä Virossa. En siis Katina muuttaisi kesäsuunnitelmia, mutta Suomenlahden yli uisin perinteisellä matkustajalaivalla. Se kuluttaa vähemmän luontoa kuin pika-alukset tai lentokone.

PAULI VÄLIMÄKI


	Etusivu Henkilöesittely Politiikkaa Usko tai älä Kirjoitukset ja puheet Linkit BLOGI In english	Onko pyöräily ekoteko? Luin uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan polkupyöräily kuluttaa luontoa enemmän kuin bussi ja lentäminen on ekologisempaa kuin laivamatkailu. Ja minä kun ajattelin kesällä lähteä pyöräilemään Viroon! Pitääkö minun laittaa lomasuunnitelmat uusiksi? - Kati Kati lienee lukenut uutisen ympäristö- ja liikenneministeriöiden FIN-MIPS Liikenne -tutkimuksesta, joka julkaistiin maaliskuun lopulla. Siinä on laskettu kuinka paljon eri liikennemuodot kuluttavat uusiutumattomia luonnonvaroja, vettä ja ilmaa. Tuloksia on uutisoitu vähän harhaanjohtavasti. Pyöräily itsessään ei kuluta luonnonvaroja oikeastaan lainkaan. Se ei saastuta ilmaa eikä vesiä. Pyörän valmistus kuluttaa huomattavasti vähemmän raaka-aineita ja energiaa kuin auton valmistus. Vanha peukalosääntö pätee yhä: Yhden bensiinilitran sisältämällä energiamäärällä polkupyöräilijä kulkee noin 550 kilometriä. Kävin äskettäin Amsterdamin kevättä haistelemassa. Kylmä oli sielläkin, mutta kadut silti täynnä pyöräilijöitä. Kiinnitin huomioni pyörän malleihin. Katukuvassa ei näkynyt yhtään maastopyörää, ei citymaasturia eikä hybridiä. Hollantilaiset polkevat tyytyväisinä vanhanaikaisia peruspyöriään, jotka ovatkin suuren kaupungin vilinässä käteviä menopelejä. Mitä FIN-MIPS -tutkimus sitten sanoi pyöräilystä? Sen mukaan pyöräily Suomessa kuluttaa 0,38 kiloa uusiutumattomia luonnonvaroja, 12 kiloa vettä ja 0,02 kiloa ilmaa ajokilometriä kohden. Bussilla körötellessä luvut ovat 0,32 kiloa uusiutumattomia, 3,23 kiloa vettä ja 0,06 kiloa ilmaa. Autolla ajaessa kulutus on paljon suurempaa: 1,44 kiloa, 14 kiloa ja 0,14 kiloa. Luvut on saatu jakamalla pyöräteiden määrä pyörillä ajetuilla kilometreillä ja autoteiden määrä autoilla ajetuilla kilometreillä. Eli luvut kertovat siitä, että Suomessa on paljon pyöräteitä, mutta turhan vähän pyöräilijöitä. Jos vastaava tutkimus olisi tehty Hollannissa tai Tanskassa, pyöräily olisi todennäköisesti päihittänyt bussit mennen tullen. Suomessakin pyörä ohitti selvästi henkilöauton ekotehokkuudessa. Bussi on ympäristöä säästävä kulkuneuvo pitkien matkojen Suomessa, samoin juna. Autokin pärjää, jos se on täynnä. Lentäminen on kuluttavin kulkumuoto lyhyillä matkoilla, koska polttoainetta kuluu paljon nousuissa ja laskuissa. Sen sijaan pitkät lomalennot täyteen ahdetuissa ilmaputkissa ovat matkakilometriä kohden laskien yllättävän ekotehokkaita tapoja siirtää ihmisiä kaukomaille. Mutta vielä ekotehokkaampaa on pysyä maan päällä ja vaikkapa pyöräillä Virossa. En siis Katina muuttaisi kesäsuunnitelmia, mutta Suomenlahden yli uisin perinteisellä matkustajalaivalla. Se kuluttaa vähemmän luontoa kuin pika-alukset tai lentokone. PAULI VÄLIMÄKI