Syntinen suklaa
(Txti Oy)
Suklaa on syntisen ihanaa. Sananmukaisesti.
Valtaosa Suomessa myydystä suklaasta valmistetaan Länsi-Afrikassa viljellystä kaakaosta. Lapsityövoiman käyttö on siellä yhä yleistä. Suurin osa heistä työskentelee vanhempien peltotilkuilla, mutta varsinkin Norsunluurannikolla kaakaopelloilla raataa myös 11 - 15 -vuotiaita lapsiorjia, jotka on myyty sinne ilmaistyövoimaksi. Lasten paikka olisi koulussa, mutta heidät pakotetaan poimimaan kaakaopuun hedelmiä, jotta me saisimme meidän jokapäiväisen suklaamme.
Kun BBC vuonna 2000 julkisti lapsiorjien käytön, suklaateollisuus säikähti. Isot firmat Nestlé etunenässä julistivat kieltävänsä lapsityövoiman käytön kesään 2005 mennessä. Kun määräpäivä lähestyi, yhtiöt ilmoittivat, että edistystä on kyllä tapahtunut, mutta ei läpimurtoa. Niinpä takarajaa siirrettiin vuoteen 2008.
Tuota lapsiorjien vapautuksen päivää odotellessa minun ei tarvitse kokonaan tukahduttaa suklaan himoani. Voin ostaa Reilun kaupan suklaata. Sitä löytyy maailmankaupoista ja sen valmistuksessa ei ole käytetty lapsityövoimaa.
Reilun kaupan suklaa päihitti niin Nestlén, Fazerin kuin Pandan suklaat yhteiskuntavastuun testissä tänä vuonna (ks. Kuluttaja-lehti 7/05). Reilun kaupan suklaa on valmistettu luomukaakaosta, jota viljellään pienissä osuuskunnissa Boliviassa, Dominikaanisessa tasavallassa ja Perussa. Lapsityövoimaa ei käytetä ja osuuskunnat järjestävät erilaisia koulutus- ja sosiaaliohjelmia viljelijäperheille. Viljelijät saavat kaakaopavuista takuuhinnan, joka on selvästi parempi kuin maailmanmarkkinahinta. Reilun kaupan järjestön edustajat käyvät tarkastamassa, että vaatimukset myös käytännössä täytetään koko tuotantoketjussa.
Reilun kaupan kahvi, tee, banaanit, ananas ja muut tuotteet täyttävät myös nämä eettiset kriteerit.
Mutta voiko reilu kauppa koskaan vaikuttaa maailmankaupan rakenteisiin? Eikö se jää vain pieneksi akanvirraksi globaalissa ahnetaloudessa? Onko se vain aikamme anekauppaa, jolla ostan hyvän omantunnon?
Ihan oikeutettuja kysymyksiä, vaikka niissä usein pilkahtaakin aikamme kyyninen perusvir(h)e: "miks kaikki kaunis on niin naivia, ja markkinoiden voimissa vain draivia", kuten Eput sen sanovat.
On ilmeistä, että juuri reilun kaupan liike on saanut monikansalliset yritykset kehittämään ympäristölaatua ja eettisiä standardeja. Edelläkävijöitä tarvitaan, myös hyvät asiat voivat nousta markkinajohtajiksi. Reilun kaupan tuotteita kannattaa ostaa, vaikka kukkaro vähän enemmän kevenisikin.
Suomessa on itsestään selvää, että työntekijät voivat liittyä ammattiliittoon, että lapsityövoimaa ei käytetä ja että sairauden ajalta maksetaan palkkaa. Kehitysmaissa nämä itsestäänselvyydet toteutuvat varmasti vain reilun kaupan tuotteissa.
Jeesuskin muuten kannatti reilua kauppaa: "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille."
PAULI VÄLIMÄKI
