Jätettä ei jätetä
(Txti Oy)

Sanotaan että kierrätyksestä on tullut suomalaisten suosituin ympäristöteko. Taitaa moni harrastaa sitä enemmän sanoissa kuin teoissa. Se tuli selväksi, kun pääkaupunkiseudulla tutkittiin viime vuonna kotitalouksien roskapusseja.

Ensinnäkin havaittiin, että suomalaiset tuottavat kaatopaikkajätettä 170 kiloa asukasta kohden vuodessa. Jätepussin paino on kasvanut parillakymmenellä kilolla parissakymmenessä vuodessa! Toiseksi havaittiin, että ihmiset eivät käytä hyväksi niitäkään lajittelumahdollisuuksia, mitä on tarjolla. Reilusti alle puolet lajitteli biojätteen kerrostaloalueilla, vaikka se on pakollista. Vain paperin me lajittelemme kuten pitää, sillä 86 % kotitalouksista vei paperin keräykseen.

Mielenkiintoinen tieto on sekin, että vuokrataloissa jätettä syntyy enemmän kuin osaketaloissa, ilmeisesti siksi että vuokrataloissa asuu enemmän lapsiperheitä. Vaipat ovat yleisin yksittäinen tuote jätepusseissa. Mutta eniten kaatopaikkajätettä kertyy rivitaloalueilta, missä pihat ovat niin pieniä, että moni laittaa puutarhajätteetkin roskikseen.

Lähes 40 prosenttia jätepussien sisällöstä on keittiöstä ja puutarhasta tulevaa biojätettä, joka kuuluisi kompostiin. Keräyspaperia on toiseksi eniten, sitten muovipakkauksia. Lisäksi jäteastioihin tungetaan lasi- ja metallipurkkeja, vanhoja vaatteita, pehmopaperia, siteitä, puhki maattuja patjoja, lastulevyhuonekaluja, risoja kodinkoneita ja muuta roinaa. Onneksi ongelmajätteitä varsin vähän.

Näin pääkaupunkiseudulla. Tuskin muualla maassa jätepussien sisältö on sen kummempi. Siksi hämmästelen suuresti sitä intoa, millä monen kunnan energia- ja jäteyhtiöt suunnittelevat jätteenpolttolaitoksia. Niissä poltettaisiin "syntypaikkalajiteltua" jätettä. Eli ruuantähteitä, vaippoja ja PVC-muoveja? Polttolaitosten yhteinen kapasiteetti on niin suuri, että ne vaativat polttoaineekseen kaksi kertaa enemmän yhdyskuntajätettä kuin kaatopaikoille nyt kipataan. Mistä se otetaan? Lopetetaanko kierrätys? Keräyspaperihan palaa hyvin.

Minusta kannattaisi patistaa kotitaloudet kierrättämään jätteet mahdollisimman hyvin. Edellä mainitussa tutkimuksessa päädyttiin siihen, että KUN lajittelemme jätteet niin kuin pitää ja KUN viemme paperin, lasin ja metallit aluekeräyspisteisiin ja KUN kompostoimme tai keräämme biojätteen ja KUN vielä laajennamme paperin ja pahvin keräyspisteet kattaviksi, pienenee kaatopaikkajätteen määrä 170:stä kilosta 28:aan kiloon asukasta kohden.

Jäljelle jäävän jätteen voisi polttaa, mutta siihen riittäisi yksi polttolaitos koko maahan.

PAULI VÄLIMÄKI