Koukussa huumeisiin

Huumeista puhutaan yleensä vain käyttäjien ongelmana. Huumeiden käyttö ei kuitenkaan vähene niin kauan kuin huumeiden tuotanto ja myynti ovat yksi maailman kannattavimpia bisneksiä.

Turismia on sanottu maailman toiseksi suurimmaksi teollisuudenalaksi - heti aseteollisuuden jälkeen. Itse asiassa huumebisnes on kiilannut turismin rinnalle kilpailemaan maailmantalouden hopeapokaalista 400 miljardin dollarin liikevaihdollaan.

Afganistanin sotaa voi tarkastella myös huumesotana. Noin 70 prosenttia unikosta, oopiumin ja heroiinin raaka-aineesta viljellään siellä. Talibanit - nuo Keski-Aasian villeitälät - kielsivät satokaudella 2000 / 01 unikon viljelyn. Kun heidän hallintonsa kaatui, alkoi viljely uudestaan. Nyt EU, USA ja YK miettivät kuumeisesti, miten kypsymässä oleva sato saataisiin tuhottua ennen kuin se salakuljetetaan Idän Silkkitietä pitkin Eurooppaan. Sadonkorjuu alkaa touko-kesäkuussa.

Unikko on sodan runtelemassa Afganistanissa tuottoisin, ellei ainoa rahakasvi. Huumevälittäjä maksaa afgaanitalonpojalle sata dollaria kilosta puhdasta oopiumia. Moskovassa välittäjä myy raaka-aineen edelleen 8000 dollarilla. Molemmat ovat tyytyväisiä. Mutta tyytyväisin on heroiinitehtailija: hän myy kilon heroiinia 100 000 dollarilla Euroopan huumemarkkinoille.

Neljä miljoonaa ihmistä on kehitysmaissa riippuvaisia huumekasvien viljelystä. Heidän toimeentulonsa riippuu kansainvälisistä rikollisliigoista. Usein he ovat lainuojattomia omassa maassaan, koska valtio etsii ja tuhoaa huumepeltoja.

Huumeet ovat osa kansainvälistä ketjua, jonka molemmissa päissä on uhreja. Kun en käytä huumeita, en osallistu tämän rikollisen ketjun ylläpitämiseen. Mutta huumeiden vastustaminen ei riitä. Jotta opiaattien, kokaiinin ja myös kannabiksen tuotanto vähenisi, on myös tarjottava kehitysmaiden ihmisille rehellisen toimeentulon mahdollisuuksia.

Kokaiinin suurin tuottaja on Kolumbia. Myös siellä käydään "huumesotaa". USA:n tuella kokapeltoja on myrkytetty ja poltettu jo vuosien ajan. Siitä huolimatta kokapensasta viljellään kolme kertaa suuremmalla peltoalalla kuin vuonna 1995.

Miksi ihmeessä? Mikseivät viljelijät istuta kahvipensaita laittomien kokapensaiden sijaan?

Erään vastauksen antaa radikaali kielitieteilijä Noam Chomsky: "Vuotta ennen kuin presidentti Bush julisti 'sodan huumeille', kansainvälistä kahvisopimusta lakattiin noudattamasta USA:n painostuksen johdosta, koska se rikkoi 'vapaan kaupan sääntöjä'. Seurauksena Kolumbian tärkeimmän laillisen vientituotteen arvo laski 40 prosentilla." (http://www.rauhanpuolustajat.fi/chomsky/)

Niin kauan kuin me kuluttajat maksamme kahvipavusta vähemmän kuin kokapensaan lehdestä, olemme kaikki koukussa huumeisiin. Reilun kaupan kahvi on yksi teko huumeettoman maailman puolesta.

PAULI VÄLIMÄKI