Jalkapallon
etiikka

Jalkapallo on pelien kuningas. Mutta kuka on ommellut sen jalkapallon, jolla ensi kesäkuussa pelataan jalkapallon MM-kisojen loppuottelu? Tarjoan tätä kysymystä kaikkien jalkapallofanien kisaveikkauksien jokeriksi. Vastauksen etsimiseen on vielä viisi kuukautta aikaa.

Maailman tilaa voi tutkailla vaikka jalkapallosta. Se antaa hyvän näkökulman esimerkiksi lapsityövoiman käytön pohtimiseen. Olen miettinyt, voinko jo ostaa pakistanilaisen jalkapallon, vai yhäkö niitä valmistetaan lapsityövoimalla, kuten kuusi - seitsemän vuotta sitten paljastettiin?

Lapsityövoiman käytöstä on vaikea saada kokonaiskuvaa. Kaikki merkkifirmat kiistävät kilvan , että heidän tuotteensa olisi valmistettu lapsityövoimalla. Monikansalliset yritykset ovat ottaneet käyttöön eettisiä ohjeita, joissa ensimmäisenä on lapsityövoiman käyttökielto. Kun tarkennetaan, käy ilmi, että lapsen ikäraja on 14 vuotta. Siis kukaan ei edes puhu 15-18 -vuotiaista lenkkareiden, T-paitojen, lelujen, ilotulistusrakettien tai kännykän komponenttien valmistajista.

Silti Kansainvälisen Työjärjestön, ILO:n, mukaan maailmassa on yhä arviolta 250 miljoonaa 5 - 14 -vuotiasta lapsityöläistä. He ovat kotiapulaisia, puuvillan poimijoita, matonkutojia, tossuntekijöitä, lelujen valmistajia - tai jalkapallon ompelijoita. Toisaalta juuri jalkapallojen valmistuksessa ilmeisesti lapsityövoiman käyttö on vähentynyt viime vuosina.

Jalkapalloja ommellaan käsityönä sadoissa kylissä varsinkin Pakistanissa ja Intiassa. Se on tyypillistä kotityötä. Äitien apuna ovat lapset, sillä yksi aikuinen ei saa päivän työstä edes sikäläistä minimipalkkaa. Jalkapallon ompelijan päiväpalkka on alle puoli euroa. Vuonna 1996 arvioitiin, että Pakistanissa 10 000 lasta ompelee jalkapalloja, Intiassa 15 000 lasta.

Global March, kampanja lapsityövoiman käyttöä vastaan, on vedonnut kansainväliseen jalkapalloliitto FIFA:aan, että kesäkuussa Japanissa ja Koreassa pidettävistä jalkapallon MM-kisoista tulisi ensimmäiset Fair Play -kisat, joissa ei potkita lasten tekemillä palloilla.

FIFA hyväksyikin vuonna 1998 eettiset periaatteet (Code of Conduct), joiden mukaan FIFA:n lisenssipalloja ei saa tehdä lapsityövoimalla ja tuotannon on muutenkin täytettävä ILO:n työoloja koskevat normit. Ongelmana on säädösten valvonta. Alan teollisuus väittää, että Pakistanissa ei ole enää yhtään lapsityöntekijää jalkapalloja ompelemassa. Global March -liike ei usko sitä. Syy on yksinkertainen: ansioita ei ole nostettu vieläkään minimipalkkatasolle. Lapsia tarvitaan yhä turvaamaan perheen elanto.

Liike epäilee myös, että lapsityön käyttö urheiluvälineiden valmistuksessa on siirtynyt Kiinaan, kun Pakistanissa ja Intiassa on valvontaa kiristetty. Kiina onkin yksi musta aukko yrityksessä luoda eettiset pelisäännöt maailmankauppaan.

PAULI VÄLIMÄKI