Onko luomu lumetta?

Vuoden sisällä on ilmestynyt ainakin neljä suomalaista tutkimusta, joissa on vertailtu tavanomaista ja luonnonmukaista viljelyä. Kaikkien tulos on tylyä luettavaa luomukuluttajille: olennaisia ympäristöeroja ei ole löytynyt. Olenko maksanut ruoastani lumelisää?

Luomuaatetta on nostatettu monenlaisilla ympäristöväittämillä. On sanottu, että luomuviljely rehevöittää vesiä vähemmän kuin tavanomainen viljely. On sanottu, että luomu perustuu uusiutuvaan energiaan, toisin kuin öljypohjaisia keinolannoitteita käyttävä tavanomainen viljely. Ja on sanottu, että luomupellossa on enemmän humusta ja lieroja kuin tavanomaisessa pellossa.

Vuoden sisällä kaikki nämä väitteet on kumottu tai niitä on vakavasti horjutettu. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen uusissa tutkimuksissa on saatu seuraavia tuloksia:

Luomuviljely kyllä vähentää rehevöittäviä valumia noin neljänneksellä. Mutta saman verran pienenee sato, joten leipäkiloa kohden kuormitus ei vähene. Tavanomaisilla pelloilla on yhtä paljon humusta, lieroja, hyppyhäntäisiä ja änkyrimatoja kuin luomupelloilla. Tehotila ei siis tuota elotonta viljelymaata, jossa vain keinolannoitteet pitäisivät kasvua yllä. Luomun pienemmät sadot aiheuttavat sen, että uusiutumatonta energiaa käytetään viljakiloon verrattuna enemmän kuin tavanomaisessa viljelyssä.

Onko luomuaate pantu nyt suomalaistutkijoiden voimin polvilleen? Lopetanko luomutuotteiden ostamisen huuhaana? Ei, kyllä luomussa on ekologista lisäarvoa. Uutisotsikoiden alle ovat jääneet luomun ratkaisevat edut.

Luonto ei laske päästöjä leipäkiloa kohden, vain kokonaispäästöt ratkaisevat, ja niissä luomu on voittaja. Luonto ei tunne valtioiden rajoja. Keski-Euroopassa luomun ja tehoviljelyn välillä on dramaattinen ero luomun hyväksi. Suomessa ero on pieni jo ilmastosyistä, meikäläinen "tehoviljely" on eurooppalaisessa katsannossa lähes luomua. Luomussa ei käytetä synteettisiä torjunta-aineita edes sitä vähää mitä tavanomaisessa viljelyssä. Luomuviljely perustuu viljelykiertoon ja useat tilat ovat monipuolisia vilja-karjatiloja, mikä olisi ekologisesti suotavaa myös tavanomaisilla tiloilla. Luomussa eläimiä kohdellaan paremmin kuin tehotuotannossa, niillä on enemmän tilaa ja ne voivat toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistapojaan.

Luomun "tehottomuus" johtuu noin neljänneksen alhaisemmasta satotasosta. Siihen on oiva ratkaisu: vähennetään lihansyöntiä ja lisätään kasvisten osuutta ruokavaliossa. MTT:n tutkimuksen mukaan eläintuotteiden ympäristörasitus on 6 - 20 -kertainen kasvisravintoon verrattuna.

Toivon lukijoilleni rauhallista ja luonnonmukaista joulua!

PAULI VÄLIMÄKI