|
7 kuolemansyntiä
Ahneuden kuolemansynti on mammonanpalvonta, rajattoman taloudellisen kasvun tavoittelu. Se on ajan henki ja markkinatalouden yhä näkyvämpi käsi. Mammonanpalvontaa on vaikea vastustaa muuta kuin kiinnittämällä tahto ja toiveet ei-materiaalisiin arvoihin, kauneuden, viisauden ja hyvyyden kasvuun. Muut keinot on historia tuominnut tehottomiksi. Kateuden kuolemansynti on elintasokilpailu. Kulutus perustuu paljon kateuden herättämään omistamisenhaluun. Tavara ei poista sitä kuin hetkeksi, kaipuun ja tarpeiden määrä on loputon. Kestävä kulutus luo ylisukupolvisen suhteen omaisuuteen, se on huolenpitoa, korjaamista ja jakamista - eikä siinä ole kateudella sijaa. Ylpeyden kuolemansynti on länsimaisen ihmisen korottaminen luomakunnan kruunuksi, jolla on rajaton oikeus alistaa, kurittaa ja riistää muita kulttuureja ja muuta luontoa. Alistamisen sijasta meidän tulee opetella kumppanuutta muiden elämänmuotojen kanssa. Kumppanuudessa on paljon nöyryyttä, oppimishalua ja löytämisen iloa, mutta vähän uhoa, ylimielisyyttä ja näyttämisenhalua. Irstailun kuolemansynti on piittaamattomuus ja kyynisyys maailman hädän ja epätasa-arvon edessä. Samaan aikaan kun me mietimme, mihin osakkeisiin tänään sijoittaisimme ylijäämämme, maapallolla kuolee miljoonia lapsia puhtaan veden puutteeseen ja ripuliin. Globaalia itsekkyyttä vastaan on nostettava kansainvälisen vastuun aatekirjo - lisää kehitysyhteistyötä, ilmastosopimus heti voimaan, lisää Attacia, lisää kummilapsia. Mässäilyn kuolemansynti on tänäänkin mässäily. Kun puolet länsimaiden asukkaista on ylipainoisia, saman verran ihmisiä kehitysmaissa kärsii aliravitsemuksesta. Pohjoinen tuottaa liikaa elintarvikkeita, jalostaa niitä liikaa ja syö niitä liikaa, etelässä kaikki on toisin päin. Laiskuuden kuolemansynti on vapaamatkustajuus, freeriderismi. Asenteissa olemme heikkojen, sorrettujen ja luonnon puolella, mutta tekoihin emme yllä. Diggaamme reilun kaupan tuotteita, mutta emme osta niitä. Kannatamme kehitysapua, mutta emme nosta sitä YK:n edellyttämälle tasolle. Haluamme parempia työoloja kehitysmaihin, mutta ostamme ilomielin halpatuontikamaa. Lapsikin tuntee enemmän vastuuta teoistaan kuin me aikuiset. Vihan kuolemansynti on sota, väkivalta ja
terrori. Kestävä kehitys on rauhanomaista kehitystä.
Avoin yhteiskunta ei lähetä poliiseja kovat piipussa mielenosoittajia
vastaan. Minkään maailman aktivismilla ei ole oikeutta käyttää
väkivaltaisia menetelmiä asiaansa edistääkseen.
Terrorismi on aina isku vyön alle - jokaista ihmistä kohtaan. |
|||