Kierrätystalkoissa

On kevätsiivousten aika. Pihoja haravoidaan, puutarhaa jyrsitään, komeroita kaivellaan. Jäteastiat ja roskalavat täyttyvät. Kevättalkoot kannattaisi muuttaa kierrätystalkoiksi - jotta hyvää tavaraa tai raaka-ainetta ei menisi kaatopaikalle.

Usein jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö on pelkästään viitseliäisyydestä kiinni. Esimerkiksi pihan ja puutarhan risut voidaan polttaa (usein se on muuten taajamissa kielletty kunnan järjestyssäännöissä), hakettaa itse, toimittaa kunnan haketettavaksi tai viedä kaatopaikalle.

Viimeinen on huonoin vaihtoehto, mutta ei kai missään kielletty sekään. Poltto on vanhanaikaista ja saastuttavaa, haketus fiksua, koska risuista saa hyvää seosainetta kompostiin tai katetta puskien juurelle. Hakettimen voi lainata, jos ei ole tullut hankittua omaksi. Ja monessa kunnassa omakotiyhdistyksen tai taloyhtiön talkoisiin saa risulavan ilmaiseksi paikalle - mutta kannattaa varmistaa, että risut päätyvät hakkeeksi.

Kompostori kannattaa viimeistään nyt tyhjentää ja lehtikomposti kääntää. Vaikka komposti ei olisi vielä aivan valmista, sitä voi sekoittaa pintalannoitteeksi puiden ja pensaiden juurelle kuorikkeen sekaan. Korvaa mainiosti keinolannoitteet. Valmiin kompostimullan voi levittää puutarhamaalle, eikä kaipaa kemiraa. Oma kompostini kuhisi lieroja, kun tutustuin siihen lähemmin talven hiljaiselon jälkeen. Onpa onkimadot omasta takaa.

Pihatalkoissa kannattaa nojailla hetken jäteastioihin ja virittää keskustelua niiden tilasta. Suomessa on luvattoman useassa taloyhtiössä jätteenkeräys viime vuosisadan tasolla - rivi haisevia sekajätesäiliöitä tien reunassa kulkuväylän varrella. Kävin äskettäin Tukholmassa katsomassa uusia asuianlueita. Siellä autot olivat maan alla tai parkkitaloissa piilossa - samoin jätteet lukkojen takana siisteissä jätetaloissa. Asukkaat pääsivät kotiavaimillaan jätetaloon sisälle. Ja keräyssäiliöitä oli paitsi paperille, myös muovi- ja kartonkipakkauksille ja lasille.

Muuten, jos kerrostalon pihassa on vain yksi biojäteastia, mutta neljä viisi sekajäteastiaa, jotain on pielessä. Silloin moni asukas ei lajittele lainkaan biojätteitä, vaan ne menevät kaatopaikalle vanhaan tyyliin muuttuakseen siellä metaaniksi, ärhäkäksi kasvihuonekaasuksi.

Sanotaan, että lähes kolmasosa yhdyskuntajätteestä on biojätettä. Kuitenkin isoissa taajamissa, missä biojäte kerätään, sitä kertyy vain kymmenisen prosenttia - suurin osa päätyy yhä kaatopaikalle. Tämä on yksi vakavimpia ongelmia jätehuollossa.

Sana "jätehuolto" on poistettava suomen kielestä. Ehdotan uudeksi sanaksi "kierrätyshuoltoa". Kaatopaikat kuuluvat viime vuosisadalle. Materia ei häviä tanaamallakaan. Pirkanmaalla harkitaan jo vakavasti kierrätyshuoltoa, jossa perinteisiä kaatopaikkoja ei ole lainkaan.

PAULI VÄLIMÄKI