Kumous lautasella

Ensin hullun lehmän tauti. Sitten suu- ja sorkkatauti. Sääliksi käy brittiläisiä nautoja. Niistä on tullut EU:n maatalouspolitiikan viattomia uhreja. Mutta ehkä uutiskuvat Brittein saarilla palavista nautarovioista viestivät käännekohdasta: tehomaatalouden ja halvan ruoan aika on ohi.

Sääli on tässä yhteydessä poliittinen käsite. EU:n maatalouspolitiikassa eläimiä ei ole pidetty tuntevina olentoina, vaan tuotantoyksikköinä, joista otetaan maksimaalinen hyöty irti. Brittiläinen eläinoikeusaktivisti Peter Stevenson sanoo, että tehotiloilla eläimet kärsivät stressistä, mikä heikentää niiden imuunijärjestelmää ja altistaa ne taudeille. Infektiot myös leviävät isoilla tiloilla nopeasti. Myös pitkät teuraskuljetukset maasta toiseen edistävät tautien leviämistä.

Nyt eläinkuljetukset ovat pysähdyksissä suu- ja sorkkataudin takia. Manner-Eurooppaan tuotuja brittieläimiä lahdataan varmuuden vuoksi. Britanniassa terastettiin lähes 5 miljoonaa nautaa hullun lehmän taudin takia. Samalla lihavuoret kasvavat koko EU:ssa, koska naudanlihan kulutus on romahtanut, Saksassa lähes 60 %, Ranskassa ja Italiassa 40 %. Kulutuksen lasku on ehkä väliaikaista, mutta se voi silti maksaa EU:lle miljardeja.

Vapaakaupan piti lopettaa elintarvikkeiden rajasuoja, mutta se toikin uuden rajasuojan nimeltä hullun lehmän tauti. Olisiko aika ottaa askel taaksepäin, palata vähän lähemmäksi sitä aikaa, jolloin jokaisessa maassa syötiin pääosin omassa maassa kasvatettua ruokaa?

Kuluttajat äänestävät näinä päivinä turvallisen ruoan puolesta vaihtamalla ossobuccon ja T-luupihvin broileriin tai kirjoloheen. Se ei vielä merkitse puolen vaihtamista, ääni menee yhä tehotuotannon hyväksi. Moni siirtyy myös kotimaiseen. Se on jo selkeämpi viesti. Aika moni vaihtaa luomuun, kasvisruokaan tai etsii kaupasta oman maakunnan lähiruokaa. Se on jo kumous lautasella. Jos tällainen kuluttajakäyttäytyminen yleistyy, EU:n maatalous on sen "agrikäänteen" edessä, mitä Saksan vihreä kuluttajaministeri Renate Künast on vaatinut.

Joitain merkkejä on jo näkynyt. Saksassa halutaan nostaa luomun osuus 20 prosenttiin elintarviketuotannosta ja Ranskassa aiotaan maataloustuet keskittää perheviljelmille. Suomi sen sijaan on pysäyttänyt uusien luomusopimusten tekemisen kokonaan. Maatalouden ympäristötuki valuu meillä tavallisille tehotiloille. Tosin MTK:n Esa Härmälän mielestä koko Suomi on yhtä perheviljelmää. Uskokoon ken tahtoo.

Mutta miksei EU lopeta elävien eläinten kuljetuksia maasta toiseen? Se olisi nopein tapa estää eläintautien leviäminen. Nykyisin Keski-Euroopassa kuljetetaan vuosittain yli 20 miljoonaa eläintä teuraaksi maasta toiseen. Eläinsuojelijat ovat vaatineet 8 tunnin ehdotonta kattoa teuraskuljetuksille. Se lopettaisi esimerkiksi elävien nautojen rahtaamisen teurastettavaksi Britanniasta Italiaan. Matka kestää yli 40 tuntia ahtaissa ja huonosti ilmastoiduissa rekoissa, joissa vain BSE-prionit viihtyvät.

PAULI VÄLIMÄKI