Pauli Välimäki

Ekorakentamiseen
on monta tietä

Ekologinen rakentaminen on muodissa. Tosin siitä puhutaan yhä enemmän kuin sitä tehdään. Pöydälläni on kirjoja ja lehtiä, joissa puhutaan terveestä talosta, ekotalosta, energiansäästötalosta ja luomutalosta. Käsitteitä vilisee liikaakin yhden talon tarpeisiin.

Usein näillä käsitteillä tarkoitetaan saman tapaisia asioita, vaikka ne painottavatkin ekologisen rakentamisen eri puolia. Terve talo ei välttämättä ole energiansäästötalo eikä energiansäästötalo välttämättä ole ekotalo.

Terve talo oli vastaus 1970-luvulla yleistyneeseen sick building -oireyhtymään, jossa liian tiiviit ja huonosti ilmastoidut asunnot yhdistettyinä haitallisia aineita erittäviin materiaaleihin aiheuttivat päänsärkyä ja muita oireita. Nykyään useimmat rakennusmateriaalit ovat päästöjen kannalta paljon turvallisempia kuin tuohon aikaan. Vähäpäästöisimmät materiaalit on merkitty M 1 -tunnuksella.

Pekka Rytilä aloittaa kirjansa Terve talo (RAK 1998) esittelemällä Alvar Aallon ja kumppaneiden suunnitteleman rintamamiestalon perusmallin. Se oli aikansa terve talo: rakennusaineena puu eri muodoissaan, lankkua, lautaa, sahanpurua, tervapahvia, paperia. Sydänmuuri, kylmä ullakko, harjakatto, pitkät räystäät, kellari tai rossipohja, korkea kivijalka, painovoimainen ilmanvaihto, sauna pihalla. Ei kosteus- ja homeriskejä, ei hengitysilmaa pilaavia keinomateriaaleja.

Rytilän mukaan tämän päivän terve talo on nykyaikaistettu versio rintamamiestalosta. Energiansäästöä on parannettu kasvattamalla seinien paksuutta ja ottamalla käyttöön energiansäästölasit. Puru on vaihdettu selluvillaan ja painovoimainen ilmanvaihto usein koneelliseen ilmanvaihtoon, jossa poistoilman lämpö kierrätetään takaisin huonelämmöksi. Tällöin ollaan jo hyvin lähellä energiansäästötaloa, joka määritellään niin, että se kuluttaa vain puolet normaalin uuden talon vaatimasta ostoenergiasta.

Ekotalo voi olla kaikkea tätä, mutta lisäksi siinä hyödynnetään uusiutuvaa energiaa maalämpöpumpuilla, puulämmityksenä tai aurinkopaneeleilla. Rakennusmateriaalina voi olla puu tai tiili, kivi tai savi tai miksei kevytsorabetoni - luonnollisia, helposti kierrätettäviä ja vähän energiaa vaativia aineita suositaan. Myös kompostikäymälät ja pihapuutarhat kuuluvat monen ekotalon elämään, mutta eivät kaikkien. Ekotalo voi vallan mainiosti olla myös urbaani kerrostalo.

Miten luomutalo eroaa ekotalosta? Käsite on täysin epävirallinen, mutta sillä viitataan perinteisiin ja luonnonmukaisiin rakennusmateriaaleihin ja jossain määrin myös tekniikkoihin. Savitiilet, olkirappaus, turvelevyt, kutterinpurueriste, pellavarive ja pölkkylattiat ovat eräitä luomurakennusaineita, joita on tutkittu ja kehitetty mm. Teknillisen korkeakoulun luonnonmukaisen rakentamisen tutkimusyksikössä.

Luomutalossa kehitetään rintamamiesten vanhempien ja isovanhempien asumisperintöä.

PAULI VÄLIMÄKI

Lisätietoa ekotaloista:
RakAs-lehti, rakas@kaapeli.fi,
Luomurakentaja-lehti, luomurakentajat@saunalahti.fi


	Etusivu Henkilöesittely Politiikkaa Usko tai älä Kirjoitukset ja puheet Linkit BLOGI In english	Ekorakentamiseen on monta tietä Ekologinen rakentaminen on muodissa. Tosin siitä puhutaan yhä enemmän kuin sitä tehdään. Pöydälläni on kirjoja ja lehtiä, joissa puhutaan terveestä talosta, ekotalosta, energiansäästötalosta ja luomutalosta. Käsitteitä vilisee liikaakin yhden talon tarpeisiin. Usein näillä käsitteillä tarkoitetaan saman tapaisia asioita, vaikka ne painottavatkin ekologisen rakentamisen eri puolia. Terve talo ei välttämättä ole energiansäästötalo eikä energiansäästötalo välttämättä ole ekotalo. Terve talo oli vastaus 1970-luvulla yleistyneeseen sick building -oireyhtymään, jossa liian tiiviit ja huonosti ilmastoidut asunnot yhdistettyinä haitallisia aineita erittäviin materiaaleihin aiheuttivat päänsärkyä ja muita oireita. Nykyään useimmat rakennusmateriaalit ovat päästöjen kannalta paljon turvallisempia kuin tuohon aikaan. Vähäpäästöisimmät materiaalit on merkitty M 1 -tunnuksella. Pekka Rytilä aloittaa kirjansa Terve talo (RAK 1998) esittelemällä Alvar Aallon ja kumppaneiden suunnitteleman rintamamiestalon perusmallin. Se oli aikansa terve talo: rakennusaineena puu eri muodoissaan, lankkua, lautaa, sahanpurua, tervapahvia, paperia. Sydänmuuri, kylmä ullakko, harjakatto, pitkät räystäät, kellari tai rossipohja, korkea kivijalka, painovoimainen ilmanvaihto, sauna pihalla. Ei kosteus- ja homeriskejä, ei hengitysilmaa pilaavia keinomateriaaleja. Rytilän mukaan tämän päivän terve talo on nykyaikaistettu versio rintamamiestalosta. Energiansäästöä on parannettu kasvattamalla seinien paksuutta ja ottamalla käyttöön energiansäästölasit. Puru on vaihdettu selluvillaan ja painovoimainen ilmanvaihto usein koneelliseen ilmanvaihtoon, jossa poistoilman lämpö kierrätetään takaisin huonelämmöksi. Tällöin ollaan jo hyvin lähellä energiansäästötaloa, joka määritellään niin, että se kuluttaa vain puolet normaalin uuden talon vaatimasta ostoenergiasta. Ekotalo voi olla kaikkea tätä, mutta lisäksi siinä hyödynnetään uusiutuvaa energiaa maalämpöpumpuilla, puulämmityksenä tai aurinkopaneeleilla. Rakennusmateriaalina voi olla puu tai tiili, kivi tai savi tai miksei kevytsorabetoni - luonnollisia, helposti kierrätettäviä ja vähän energiaa vaativia aineita suositaan. Myös kompostikäymälät ja pihapuutarhat kuuluvat monen ekotalon elämään, mutta eivät kaikkien. Ekotalo voi vallan mainiosti olla myös urbaani kerrostalo. Miten luomutalo eroaa ekotalosta? Käsite on täysin epävirallinen, mutta sillä viitataan perinteisiin ja luonnonmukaisiin rakennusmateriaaleihin ja jossain määrin myös tekniikkoihin. Savitiilet, olkirappaus, turvelevyt, kutterinpurueriste, pellavarive ja pölkkylattiat ovat eräitä luomurakennusaineita, joita on tutkittu ja kehitetty mm. Teknillisen korkeakoulun luonnonmukaisen rakentamisen tutkimusyksikössä. Luomutalossa kehitetään rintamamiesten vanhempien ja isovanhempien asumisperintöä. PAULI VÄLIMÄKI Lisätietoa ekotaloista: RakAs-lehti, rakas@kaapeli.fi, Luomurakentaja-lehti, luomurakentajat@saunalahti.fi