Autokuumetta

Tunnustan: jonkinlaista autokuumetta on ilmassa näin kevään lähestyessä. Sitä lieventää kyllä tehokkaasti se, että tilillä ei ole käsirahaa edes vanhaan ladaan. Sekin laskee kuumetta, että olen antanut itselleni luvan ostaa uuden auton vain, jos se on ekoauto.

Olen selvinnyt 42 vuotta ilman autoa. Muutaman vuoden ajelin vanhaa saabia, ja huomasin nauttivani autoilusta, mutta olevani autoilijana täysi tumpelo. Kolmessa vuodessa sain kolhittua auton edestä, takaa ja sivuilta. Moottori pysyi käynnissä vain naapurin rasvanäpin suosiollisella avustuksella. Hädän hetkellä hän kurvasi pihaan vielä vanhemmalla autollaan, sukelsi pellin alle ja ilmoitti vian lyhyesti ja täsmällisesti: "Virranjakajan alipaineensäätimen kalvossa on reikä."

Kadehdin näitä rasvanäppejä, jotka pitävät ikäloput autot ajokunnossa. Heidän ansiostaan köyhäkin saa auton alleen. He ovat kierrätyksen ammattilaisia, vaikka rähjäisiä korjaamoita, varaosaliikkeitä, romuttamoita, syyläriverstaita ja epämääräisiä peltihalleja harvoin mielletään Suomen tehokkaimmiksi kierrätyskeskuksiksi.

Mutta ikävä kyllä nämä yli kymmenen vuotta vanhat ajopelit ovat liikenteen suurimpia saastuttajia. Vuonna 1989 käyttöön otettu auto, jolla on ajettu pari sataa tuhatta kilometriä, saastuttaa kymmenen kertaa enemmän kuin keskiverto vähäpäästöinen viisivuotias auto. Kaikkein vähäpäästöisimpiin uusiin autoihin verrattuna vanhan auton päästöt ovat jopa satakertaiset. Siksi mainoslauseessa "Tee ympäristöteko - osta uusi auto" on oma järkensä.

Tällainen vertailu unohtaa kuitenkin hiilidioksidipäästöt. Katalysaattorit poistavat tehokkaasti häkää, hiilivetyjä ja typen oksideja. Mutta ne eivät poista tärkeintä kasvihuonekaasua, eli hiilidioksidia. Katalysaattorit myös lisäävät ilokaasupäästöjä, joka sekin on kasvihuonekaasu. Uudet autot kuluttavat vähemmän polttoainetta, mutta se hyöty hassataan yleensä ostamalla entistä isompi auto. Siksi polttoaineen kokonaiskulutus ei ota laskeakseen.

Vuoden ekoautoksi valittiin tänä vuonna diesel, VW Polo Classic. Se kuluttaa polttoainetta vain 4,5 litraa satasella. Jos kaikki autoilijat hankkisivat tämän tasoisen menopelin, pienenisivät henkilöautoilusta johtuvat hiilidioksidipäästöt 6 miljoonasta tonnista 4 miljoonaan tonniin.

Se olisi hyvä saavutus, sillä virallinen tavoite on lähinnä jäädyttää päästöt nykytasolle. Mutta itse ongelman ratkaisuksi sekään ei riittäisi. Lopulta fossiilisista polttoaineista on päästävä lähes kokonaan eroon. Osaratkaisu sille tielle on jo olemassa: hybridiauto, joka kulkee tarpeen mukaan sähköllä ja perinteisellä menovedellä. Ekoautojen vertailussa oli mm. Honda Insight hybridiauto, jonka kulutus on vain 4 litraa sadalla. Jos kaikki ostaisimme sellaisen, laskisivat autoliikenteen hiilidioksidipäästöt puoleen nykyisestä.

Asiassa on enää kaksi pientä muttaa: Hybridiautoja ei vielä myydä Suomessa. Ja ne ovat noin kaksi kertaa kalliimpia kuin normaalit autot.

PAULI VÄLIMÄKI