Öljykriisin opetuksia

Sain odotetusti reipasta palautetta jutustani "Tervetuloa öljykriisi". Reaktiot olivat tasan kahdenlaisia: olipa typerä / olipa erinomainen juttu. Arvostelijoiden mukaan en ymmärrä ihmisten arkielämästä mitään. Auto on kuulemma enemmistölle pakollinen. Niin liikuntavammaisia me suomalaiset olemme.

"Sinä katselet asioita hyvien bussiyhteyksien varrelta. Entäpä he, jotka asuvat haja-asutusalueella, missä ei bussia ole näkynyt vuosiin? Tai me, joilla menisi kolme tuntia päivässä körötellä bussilla töihin? Autolle ei ole vaihtoehtoa." Näin vakuutti eräskin ärsyyntynyt lukijani.

Totta vieköön, maalla on paha asua ilman autoa. Tunnen kyllä erään kalastajan, joka pyöräilee kymmenen kilometriä lähimmälle bussipysäkille päästäkseen kaupunkiin asioille. Mutta en vaadi syrjäkulmien ihmisiltä näin palavaotsaista käytöstä. Silloin kun auto on välttämätön, sillä ajettakoon. Kyllä ympäristö sen kestää - tai jos ei kestä, tehtäköön kiireen vilkkaa puhtaammin kulkevia autoja. Ongelma on kaupunkilaisten autoilu, josta suurin osa on turhaa, koska toimivat julkisen ja kevyen liikenteen yhteydet ovat olemassa.

Bensan hinnan nousu 5 markasta 6 - 7 markkaan tuskin kaataa autoilijoiden taloutta. Mutta jos hinta nousee vielä huomattavasti tästä, tarvitaan jo helpotuksia, mutta vain niille, joille auto on välttämätön. Haja-asutusalueella asuvien työmatkavähennyksiä voitaisiin korottaa. Tai voitaisiin ottaa käyttöön vanha syrjäseutulisä palkkoihin - tai syrjäseutuvähennys veroihin. Keinoja on monia, mutta huonoin keino olisi alentaa yleistä polttoaineveroa.

"Esimerkkisi huonelämpötilan laskemisesta oli lapsellinen. Ja miten joku mökinmummo voi luopua öljylämmityksestä ja siirtyä puulämmitykseen?" Kysyi toinen ärsyyntynyt.

Tilastojen mukaan keskimääräiset huonelämpötilat ovat nousseet 22 - 23 asteeseen. Tutkimusten mukaan terveellinen huonelämpötila on 20 - 21 astetta. Parin asteen pudotus säästää pientalon lämmityskuluissa noin tuhat markkaa. Mutta onhan se kieltämättä lapsellista jankuttaa tällaisia itsestäänselvyyksiä.

Kyllä mummoista on pidettävä huolta, se on selvä. Öljylämmityksen hinta on kuitenkin vasta nousemassa sähkölämmityksen tasolle. Jos asumisen hinta nousee kohtuuttomasti, on sitä helpotettava lisäämällä pienituloisten asumistukea. Öljyn hinnan alentaminen on huono keino siihen tarkoitukseen. Minusta on upeaa nähdä, miten kunnat, koulut, maatilat ja omakotitalojen rakentajat valitsevat entistä useammin maalämmön, hakelämmityksen tai uuden puupellettilämmityksen. Kotimainen ja uusiutuva polttoaine korvaa ulkomaisen ja uusiutumattoman öljyn.

Markkinavoimat siinä paiskivat töitä kestävän kehityksen puolesta.

PAULI VÄLIMÄKI