Mitä öljyn jälkeen?

Lehtien taloussivuja lukiessa tuntuu välillä siltä, että vain informaatioteknologia on totta. Että Suomen tulevaisuus riippuu vain tietoteknologiasta, kännyköistä ja nettibisneksestä. Mutta mitäpä jos Suomen viennin tulevaisuuden valttikortit olisivatkin niin maalaisia tuotteita kuin pellava tai hake tai puusta saatava metanoli?

Elämme aikaa, jolloin sijoittajat hakevat pikavoittoja internetfirmoista, joiden pörssiarvo saattaa olla miljardeja, vaikka liikevaihto liikkuu vain miljoonissa, tuotoksena on vain tietokoneohjelmia eikä viivan alla ole vielä yhtään plusmerkkistä tilikautta.

Samaan aikaan reaalitaloudessa tapahtuu jotain paljon kiinnostavampaa, vaikka sitä ei ikävä kyllä noteerata pörssissä. Siinä missä nörttifirmat ovat signaaleja tietoteknologian tulevaisuudesta, uuden ympäristöteknologian pikkupilotit viestivät perinteisen teollisuuden tulevaisuudesta.

Otan esimerkin maataloudesta: pellava. Tekniikka ja talous -lehdessä kerrottiin, miten VTT:n tutkijat ovat kehitelleet "pellavamuovia", joka on lasikuitua lujempaa ja kevyempää. Jos sen kaupallistaminen onnistuu, voidaan ympäristölle haitallinen lasikuitu autoissa ja monissa teknisissä muoveissa korvata pellavamuovilla. Tämä kertoo siitä, miten tulevaisuuden maatila voi tuottaa paitsi ruokaa, myös polttoaineita, muoveja ja vaikka lämpöeristeitä.

Toinen esimerkki tulee metsätaloudesta: hake. Pietarsaaressa rakennetaan maailman suurinta biovoimalaa, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä jätepuusta, metsähakkeesta, jätepelleteistä ja turpeesta. Puun käyttö kaukolämmön tuotantoon nelinkertaistui 1990-luvun loppupuoliskolla. Suomi on EU:n johtava puuenergian tuottaja. Metsästä saadaan enemmän energiaa kuin ydinvoimasta. On erikoista, että teollisuus lobbaa lisäydinvoimaa, josta koko Länsi-Eurooppa on (Ranskaa lukuun ottamatta) luopumassa, mutta Suomen todellisesta vientivaltista, biovoimaloista, ei puhuta mitään.

Kolmas esimerkkini on koneteollisuudesta: auto. Polttomoottori on saamassa 20 vuoden kuluessa vakavan haastajan polttokennoautosta. Vihreä lanka kertoi äskettäin, että kanadalaisen Ballard-yhtiön osake lähti huimaan nousuun, kun se kertoi aloittavansa autojen virranlähteeksi soveltuvan polttokennon tuotannon. Metanoli- tai vetytankilla varustetun auton polttokenno muuttaa kemiallista energiaa sähköenergiaksi lähes äänettömästi ja saasteettomasti. Miten tämä liittyy Suomeen? Polttokennon polttoaine, metanoli, voidaan valmistaa puusta. Kun kasvihuoneilmiötä oikeasti lähdetään torjumaan, saattaa Suomesta tulla liikennepolttoaineiden suurvalta.

Niin että en minä kovasti surisi tätä öljyn hinnan nousua.

PAULI VÄLIMÄKI