Pauli Välimäki

Miljoona säästöwattia

Vuoden vaihteessa palaa virtaa. Kun miljoona joulukinkkua työnnetään uuniin ja puoli miljoonaa sähkösaunaa kytketään päälle samaan aikaan jouluaattona, ei tämän nautinnon tuottamiseen riitä neljänkään ydinvoimalan teho. En silti halua sitä viidettä ydinvoimalaa. On fiksumpaa säästää ne tuhat megawattia.

Sähkön kulutuksen kasvuun suhtaudutaan Suomessa kohtalonomaisesti. Sähkön säästämiseen ei satsata samalla ponnella kuin voimaloiden rakentamiseen. Ilmeisesti insinöörien on helpompi suunnitella yksi tuhannen megawatin voimala kuin miljoona kilowatin suuruista säästöniksiä. Tässä ensin mieleen tulevat - jo näillä säästetään yksi reaktori. Eikä tarvitse vielä päreitä polttaa.

Vaihdetaan hehkulamput pienloistelamppuihin. Suomessa ostetaan vuosittain 25 miljoonaa hehkulamppua. Jos niistä 20 miljoonaa olisi pienloistelamppuja, säästäisimme vuodessa sähköä 1200 miljoonaa kilowattituntia - kolmasosa yhden Loviisan ydinreaktorin vuosituotannosta. Energiaa ei säästyisi yhtä paljon, koska hehkulamput lämmittävät huoneilmaa. Nettosäästöksi voinee laskea puolet, eli 600 miljoonaa kWh.

Lisätään voimakkaasti maalämmön käyttöä. Maalämpöpumppu säästää noin 60 prosenttia ostosähköä. Ruotsissa on parissakymmenessä vuodessa otettu käyttöön 300 000 maalämpöpumppua pientaloissa. Jos meillä olisi 10 vuoden kuluttua 150 000 maalämpötaloa, ne säästäisivät sähköä 1300 miljoonaa kWh.

Asennetaan ilmalämpöpumput pientaloihin, joissa on suora sähkölämmitys. Ilmalämpöpumppu on kuin takaperin pyörivä jääkaappi, se imaisee lämpöä ulkoilmasta (aina 15 asteen pakkasille saakka) ja siirtää sen huoneilmaan. Jos joka toinen Suomen suorasähkötaloista hankkisi ilmalämpöpumpun, sähkön kulutus laskisi 900 miljoonaa kWh.

Rakennetaan matalaenergiataloja. Olisi teknisesti ja kaupallisesti mahdollista heti puolittaa uusien rakennusten energiakulutus paremmalla eristystasolla ja superlaseilla. Energiansäästötalot maksavat itsensä takaisin kymmenessä vuodessa halvempina lämmityskuluina. Jos Suomessa olisi 10 vuoden kuluttua 50 000 matalaenergiataloa, sähköä säästyisi 250 miljoonaa kWh.

Hankitaan kylppäreihin säästösuihkut. Ne voidaan asentaa tavallisen suihkupään tilalle ja ne säästävät vettä noin 40 prosenttia. Lämpimän veden säästö säästää myös energiaa. Jos puolet kotitalouksista hankkisi säästösuihkun, säästyisi energiaa vuodessa noin 500 miljoonaa kWh.

Jo näillä keinoilla kuluttajat säästävät yhden Loviisan ydinreaktorin vuosituotannon verran sähköä. Aikaa siihen menisi 10 vuotta, eli saman verran kuin uuden ydinvoimalan rakentaminen kestäisi. Lopputuloksena meillä olisi parempia taloja ja edullisemmat lämmityskulut. Ja sähköä riittäisi kinkun paistoon ja joulusaunaan.

PAULI VÄLIMÄKI


	Etusivu Henkilöesittely Politiikkaa Usko tai älä Kirjoitukset ja puheet Linkit BLOGI In english	Miljoona säästöwattia Vuoden vaihteessa palaa virtaa. Kun miljoona joulukinkkua työnnetään uuniin ja puoli miljoonaa sähkösaunaa kytketään päälle samaan aikaan jouluaattona, ei tämän nautinnon tuottamiseen riitä neljänkään ydinvoimalan teho. En silti halua sitä viidettä ydinvoimalaa. On fiksumpaa säästää ne tuhat megawattia. Sähkön kulutuksen kasvuun suhtaudutaan Suomessa kohtalonomaisesti. Sähkön säästämiseen ei satsata samalla ponnella kuin voimaloiden rakentamiseen. Ilmeisesti insinöörien on helpompi suunnitella yksi tuhannen megawatin voimala kuin miljoona kilowatin suuruista säästöniksiä. Tässä ensin mieleen tulevat - jo näillä säästetään yksi reaktori. Eikä tarvitse vielä päreitä polttaa. Vaihdetaan hehkulamput pienloistelamppuihin. Suomessa ostetaan vuosittain 25 miljoonaa hehkulamppua. Jos niistä 20 miljoonaa olisi pienloistelamppuja, säästäisimme vuodessa sähköä 1200 miljoonaa kilowattituntia - kolmasosa yhden Loviisan ydinreaktorin vuosituotannosta. Energiaa ei säästyisi yhtä paljon, koska hehkulamput lämmittävät huoneilmaa. Nettosäästöksi voinee laskea puolet, eli 600 miljoonaa kWh. Lisätään voimakkaasti maalämmön käyttöä. Maalämpöpumppu säästää noin 60 prosenttia ostosähköä. Ruotsissa on parissakymmenessä vuodessa otettu käyttöön 300 000 maalämpöpumppua pientaloissa. Jos meillä olisi 10 vuoden kuluttua 150 000 maalämpötaloa, ne säästäisivät sähköä 1300 miljoonaa kWh. Asennetaan ilmalämpöpumput pientaloihin, joissa on suora sähkölämmitys. Ilmalämpöpumppu on kuin takaperin pyörivä jääkaappi, se imaisee lämpöä ulkoilmasta (aina 15 asteen pakkasille saakka) ja siirtää sen huoneilmaan. Jos joka toinen Suomen suorasähkötaloista hankkisi ilmalämpöpumpun, sähkön kulutus laskisi 900 miljoonaa kWh. Rakennetaan matalaenergiataloja. Olisi teknisesti ja kaupallisesti mahdollista heti puolittaa uusien rakennusten energiakulutus paremmalla eristystasolla ja superlaseilla. Energiansäästötalot maksavat itsensä takaisin kymmenessä vuodessa halvempina lämmityskuluina. Jos Suomessa olisi 10 vuoden kuluttua 50 000 matalaenergiataloa, sähköä säästyisi 250 miljoonaa kWh. Hankitaan kylppäreihin säästösuihkut. Ne voidaan asentaa tavallisen suihkupään tilalle ja ne säästävät vettä noin 40 prosenttia. Lämpimän veden säästö säästää myös energiaa. Jos puolet kotitalouksista hankkisi säästösuihkun, säästyisi energiaa vuodessa noin 500 miljoonaa kWh. Jo näillä keinoilla kuluttajat säästävät yhden Loviisan ydinreaktorin vuosituotannon verran sähköä. Aikaa siihen menisi 10 vuotta, eli saman verran kuin uuden ydinvoimalan rakentaminen kestäisi. Lopputuloksena meillä olisi parempia taloja ja edullisemmat lämmityskulut. Ja sähköä riittäisi kinkun paistoon ja joulusaunaan. PAULI VÄLIMÄKI