Pihvi vai porkkana?

Kasvissyönti on yleistynyt varsinkin nuorten keskuudessa. Eilen vegetarismia perusteltiin vain terveellisyydellä, tänään myös ekologialla ja eläinten oikeuksilla. Mutta onko kasvisruoka sen ekologisempaa kuin sekaruoka?

Peltojen ravinnepäästöt rehevöittävät vesistöjä riippumatta siitä, kasvaako pelloilla ihmisviljaa vai rehuviljaa. Kasviviljelyssä käytetään keinolannoitteita ja torjunta-aineita. Traktorien, puimurien ja viljarekkojen pakoputkista tupruaa ilmansaasteita. Tomaatteja viljellään öljyenergialla kasvihuoneissa tai lennätetään Kanarian saarilta. Riisin viljely voimistaa kasvihuoneilmiötä metaanipäästöillään.

Eräässä tuoreessa amerikkalaisessa ekotehokkuuslaskelmassa vertailtiin lihan ja kasvisten tuotannon ympäristövaikutuksia. Lihan tuotanto aiheuttaa enemmän vesien saastumista ja maan kulumista. Mutta ilmansaasteiden osalta viljan, vihannesten ja hedelmien tuotanto on saastuttavampaa, samoin myrkyllisten päästöjen osalta. Myös veden kulutus on suurempaa.

Pahimmillaan kasvissyöjä saattaa siis kuormittaa ympäristöä enemmän kuin lihansyöjä. Näin käy ainakin, jos kasvissyöjä syö tehoviljeltyjä kasviksia ja lihansyöjä popsii luomulihaa. Tai kasvissyöjän lautasella on pääosin etelän herkkuja, riisiä, papuja, soijaa, maissia, pähkinöitä, eksoottisia hedelmiä - ja vastaavasti lihansyöjä nauttii kotimaista, oman maakunnan lihaa.

Ruoan ekotehokkuusvertailu on puutteellinen. Siinä ei oteta huomioon tehotuotannon ja luomutuotannon eroja. Luomukasvikset lannoitetaan kompostilannoitteella, torjunta-aineita ei käytetä. Luomuliha tuotetaan laiduntamalla karjaa ulkona ja ruokkimalla sitä pääosin luomurehulla. Ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät kuin tavallisilla maatiloilla. Niin kasvissyöjän kuin lihansyöjän kannattaa siis valita luomuruokaa aina kun mahdollista.

Mutta onko tulevaisuudessa lapsenlapsillamme varaa edes luomulihaan? Suomessa syötetään nyt viljaa eläimille enemmän kuin intialaiset saavat syödäkseen. Lihaa intialaiset syövät kilon vuodessa, suomalaiset 60 kiloa. No, USA:ssa syödään lihaa peräti 120 kiloa vuodessa.

Meidän on valittava, seuraammeko amerikkalaista ruokavaliota, jossa suurin osa viljasta syötetään eläimille ja ihmiset saavat ravintonsa eläinrasvasta ja -valkuaisesta. Vai seuraammeko intialaista ruokavaliota, jossa suurin osa viljasta syödään viljana ja liha on harvinaista herkkua. Amerikkalainen ruokavalio mahdollistaa elämän 2,5 miljardille ihmiselle. Intialaisella ruokavaliolla ruokimme jopa 11 miljardia ihmistä. Vuonna 2030 maapallolla elää 9 miljardia ihmistä.

PAULI VÄLIMÄKI