|
Minkä väristä sähköä?
Vihreänä sähkönä myydään kalliimmalla hinnalla samaa sähköä, jota sähköyhtiöt myivät aiemmin halvemmalla ilman ekoleimaa, väitti Mickwitz. Ja koska kaikki vihreänä nyt myytävä sähkö on tuotettu samalla tavalla kuin aikaisemmin, sähkönvalinta ei vaikuta ympäristön tilaan. Kyllä, sähköyhtiöiden tapa markkinoida ekosähköä on ollut epäinformatiivista ja enemmän tunteisiin kuin harkintaan vetoavaa. Kuluttaja-asiamies on oikealla asialla vaatiessaan yrityksiä todentamaan väitteitään. Mutta kun Mickwitz sanoo, että kuluttajien sähkönvalinta ei vaikuta lainkaan siihen, millä tavoin sähköä tuotetaan, hän tekee hätäisen päätelmän. Ehkä vaikutus ei näy tänään, mutta huomenna se näkyy. Sähköä ostetaan ja myydään nyt kuin maitoa ja leipää. Sitä tuotetaan, mikä käy kaupaksi. Jos ekosähkön, eli tuulella, puulla ja vesivoimalla tuotetun sähkön kysyntä on suurempaa kuin tarjonta, sitä aletaan tuottaa nopeasti lisää. Kehitys näkyy jo tilastoissa. Puulla tuotetaan Suomessa energiaa enemmän kuin ydinvoimalla. Tuulivoima on nopeimmin kasvava energiamuoto maailmassa. Samaan aikaan kun Mickwitz valitti, että vihreää sähköä ei ole olemassakaan, maailman tuulivoimakapasiteetti ylitti 10 000 megawatin rajapyykin. Ja vauhti on kiitettävä: ennusteen mukaan neljän seuraavan vuoden aikana tuulivoimaloiden määrä kaksinkertaistuu. Kuka vain voi ostaa tuulisähköä.
Sitä myyvät mm. Fortumin Tunturituuli Oy, Revon Sähkö,
Vattenfall ja yksityisten kuluttajien perustama Lumituuli Oy. Vihreä sähkö on jonkin verran kalliimpaa kuin muu sähkö. Halvan pörssisähkön kanssa se ei voikaan kilpailla. Kerrostalokaksion sähkölaskussa hintaero on 100 - 200 markkaa vuodessa. Kiinnostavaa on, että niin tuulisähkön, puuenergian kuin aurinkosähkön hinnat ovat tulleet alaspäin nopeasti. Kysyntä on lisännyt tarjontaa, lisääntynyt tarjonta laskee hintoja. Ehkä ekosähkö on pian halvinta sähköä. Ja saastuttavin sähkö kalleinta. Niin päin sen pitäisi olla. PAULI VÄLIMÄKI |
|||