Millaista vessapaperia
teillä käytetään?

Ostatteko valkoista, keltaista vai harmaata? Kaksi kolmesta valitsee harmaan tai keltaisen. Ne on valmistettu pääosin keräyspaperista. Vessassakin voi siis käydä ympäristöasialla.

Uusiopaperi on jo 20 vuotta ollut todellista merkitystään suurempi symbolituote. Harmaa kirjepaperi on sisältänyt kauniin ajatuksen: haluan säästää luontoa. Vuosikausia luontoväki saikin rauhassa erottautua harmaine lehtineen ja kirjekuorineen, sillä 80-luvun kulutusjuhlia markkinoitiin kiiltävällä paperilla. Joskus 90-luvun alussa tapahtui muutos. Paperinkeräys laajeni jokaiseen kuntaan ja sen myötä uusiopaperin käyttö yleistyi. Nokia ja Mänttä uskalsivat kertoa, että vessapaperissa on keräyskuitua. Aiemmin sitä ei kerrottu, koska arveltiin kuluttajien kauhistuvan saadessaan tietää pyyhkivänsä vanhoihin sanomalehtiin!

90-luvun puolivälissä aloin saada pankkini tiliotteet uusiokirjekuoressa. Firmat julkaisivat ympäristöraporttejaan harmaalle paperille. Uusiopaperista oli tullut merkkituote, ympäristöajattelun symboli. Harmaa oli kaunista, ei enää kirkkaanvalkoinen.

Nykyään ero uusiopaperin ja tavallisen välillä on kaventunut. Paperinvalmistuksen ympäristöhaitat ovat vähentyneet murto-osaan aiemmasta. Veikkaan että huonoin uusiopaperi saastuttaa enemmän kuin paras tavallinen paperi. Tarvitaanko uusiopaperia enää?

Ympäristön kannalta ratkaisevaa ei ole se, onko paperissa 10 prosenttia vai 100 prosenttia kierrätyskuitua. Tärkeää on vain se, että mahdollisimman suuri osa paperista kierrätetään ja että kaikki paperi tuotetaan mahdollisimman puhtain menetelmin. Siksi pohjoismainen ympäristömerkki paperin kulmassa on paras ympäristötakuu.

Mutta kyllä kiertokuidulla on yhä useita positiivisia ympäristövaikutuksia: Uusiomassan valmistus kuluttaa vähemmän energiaa kuin mekaanisen massan valmistus. Hakkuiden tarve vähenee. Kaatopaikalle päätyvän paperijätteen määrä vähenee. Ydinsähkön tarve vähenee, sillä kiertokuitu korvaa mekaanista massaa, joka jauhetaan paljolti juuri ydinvoimalla.

Kielteisiäkin vaikutuksia on. Merkittävin lienee siistausjäte. Se ajetaan Suomessa kaatopaikalle. Jäte voi sisältää myrkyllisiä painovärejä. Onneksi niistä on Suomessa paljolti luovuttu. Painoväriä on paljon: koko maailmassa siistauksesta kertyy 12 miljoonaa tonnia jätettä (Suomessa yhdyskuntajätettä kertyy 3 miljoonaa tonnia vuodessa).

Jos ei halua lisätä siistausjätettä, kannattaa suosia siistaamatonta uusiopaperia. Tarjolla on mm. lehtiöitä, kirjekuoria ja printtipaperia. Uusin trendi on ns. puuton paperi. Se valmistetaan hampusta tai oljesta. Ajatus on kaunis: eipä tarvitse minun kirjeisiini hakata viimeisiä ikimetsiä.

PAULI VÄLIMÄKI