Pitäisi kai vaihtaa autoa

Aamurutiineihini kuuluu auton lohkolämmittimen kytkeminen päälle. Tai tulisi kuulua. Välillä se unohtuu ja auto lähtee yskien ja valittaen käymään. Ja minua hävettää. Kylmänä auto kuluttaa polttoainetta tuollaisen maitolasillisen enemmän kuin esilämmitettynä. Ja tupruttaa kaksin verroin pakokaasuja.

Järkevintä olisi tietysti näin talviaikaan jättää auto kotiin ja kulkea bussilla. Varsinkin kaupunkien keskustoissa ilman laatu heikkenee helposti pakkaspäivinä, kun tuuli ei hajota pakokaasupäästöjä ja ne jäävät seisomaan hengitysilmaan. Tällaisia inversioilmiöitä on ollut viime vuosina yhä useammin suurissa kaupungeissa. Ehkä jonain päivänä koemme Suomessakin sen hämmentävän tilanteen, että huonon ilmanlaadun vuoksi autoilu kielletään.

Varsinkin vanhat ilman katalysaattoria puksuttavat autot pitäisi tuollaisina päivinä jättää käynnistämättä. Autojen keski-ikä on Suomessa 10 vuotta. Kymmenvuotias auto päästää typen oksideja yli 20 kertaa enemmän kuin uusi auto. Myös häkä- ja hiilivetypäästöt ovat monta kertaa suuremmat. Autoliitto mainostaakin herkeästi: "Tee ympäristöteko. Osta uusi auto." Mielelläni. Ai niin, minulla ei satu juuri nyt olemaan ylimääräistä sataa tuhatta markkaa.

Vanhankin auton polttoaineen kulutuksesta ja päästöistä saa nipistettyä yksinkertaisin konstein 10 - 30 prosenttia. Autokoulujen EcoDriving -kursseilla rutinoituneetkin autoilijat ovat huomanneet, että ajotapoja on helppo tarkistaa säästäväksi ja vähän päästäväksi. Yllättävä havainto on ollut se, että taloudellinen ajotapa johtaa keskinopeuden nousuun kaupunkiajossa.

Olen huomannut, että juuri rutiinit ja samat ajoreitit tekevät minusta helposti "häkäpönttöautoilijan". Unohdan virittää illalla lohkolämmittimen, väännän auton tyhjäkäynnille aamun pakkasessa ja alan rapsuttaa ikkunoita puhtaaksi. Työmatkalla on kiire, joten kaasuttelen lievää ylinopeutta - sillä seurauksella että joudun pysähtelemään liikennevaloissa usein.

Aina välillä ryhdistäydyn ja yritän olla "vihreä autoilija". Ajelen rauhallisesti enkä änkeä pahimpiin ruuhkiin. Rullaan mäet vapaalla tai kaasutta ja ennakoin edessä olevat hidastukset hellittämällä kaasujalkaa hyvissä ajoin. Ajan mahdollisimman isoilla vaihteilla enkä vedätä autoa ylikierroksilla.

Silloin saan kuin saankin kaupunkikulutuksen pysymään alle 10 litrassa satasella. Se on silti järkyttävän paljon. Pitäisikö vaihtaa pienempään käytettyyn, kun uuteen ei ole varaa? Tai jos luopuisi koko kärrystä? Bensa-, vakuutus- ja korjaamorahoja säästyisi 15 000 markkaa vuodessa. Niillähän ostaisi jo viiden vuoden kuluttua uuden vähäpäästöisen ekoauton!

PAULI VÄLIMÄKI