Siirrytään perustuloon.

Siirrytään repaleisesta perusturvasta kattavaan perustuloon eli kansalaispalkkaan, joka turvaa vähimmäistoimeentulon kaikille.

On monia syitä, miksi perustulo on ajankohtainen vaatimus. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu teollisen yhteiskunnan oloihin, pysyvien palkkasuhteiden, lyhyiden työttömyysjaksojen ja suhteellisen matalan työttömyystason aikakaudelle. Sitä aikakautta ei enää ole. Elämme muuttuvien työsuhteiden, moniammatillisuuden, syrjäytymisen, rakennetyöttömyyden sekä elämäntapojen kirjavuuden ja monikulttuurisuuden aikaa. Kaikki ne nostavat esille tarpeen siirtyä tarveharkintaisesta perusturvasta kaikille yhtäläiseen perustuloon.

Tavallaan vuonna 1947 säädetty lapsilisä ja vuonna 1957 säädetty kansaneläke ovat perustulon "äitejä", niihin ovat kaikki oikeutettuja työhön ja varallisuuteen katsomatta. Perustulo takaisi kaikille vähimmäistoimeentuloturvan. Perustulo on kaikille suomalaisille pelkän kansalaisuuden perusteella maksettava säännöllinen kuukausitulo. Se ei siis edellytä työssäkäyntiä eikä sitä saadakseen tarvitse esittää syyperusteita. Se maksetaan yksityisille ihmisille, ei kotitaloudelle. Sen saaminen ei riipu muista tuloista.

Perustulolla on paljon etuja. Se vähentää työttömyyttä ja lisää osa-aikatöiden kannattavuutta. Se edistää ns. matalan tuottavuuden työpaikkojen syntymistä ja palvelualojen kasvua. Perustulon avulla voidaan vähentää tuloloukkuja, jotka nyt ovat suuria varsinkin pieni- ja keskituloisilla.
Perustulo tuo määräaikaisiin työsuhteisiin vakautta, jolloin esimerkiksi perheen perustaminen, asunnon hankinta ja tulevaisuuden suunnittelu olisi nykyistä paremmin mahdollista. Näin perustulo lisää yksilöllistä vapautta ja mahdollisuuksia elämäntapavalintoihin.

Ihmisten luukuttaminen on yksi sosiaalivaltion nöyryyttävimpiä piirteitä. Toimeentuloturvan, asumistuen, sairaspäivärahojen, kotihoidontuen, opintotuen ja työttömyysturvan anominen ja saaminen edellyttää sosiaalitoimistossa, Kelassa ja työvoimassa juoksemista määräajoin, elämäntilanteen ja rahankäytön selvittämistä, kuittien kanssa pelaamista. Vaikka virallisena tavoitteena on pitkään ollut "yhden luukun periaate", se ei vain ole toteutunut.

Perustulokaan ei poista kaikkea syyperusteista sosiaaliturvaa, koska perustulo väistämättä turvaa vain vähimmäistoimeentulon. Mutta se yksinkertaistaa kuitenkin luukuilla juoksemista. Perustulon taso tulee virittää työttömyyspäivärahan ja sairauspäivärahan perusosien, opintorahan ja kotihoidontuen tasolle, jolloin nämä voidaan yhdistää perustuloon. Myös perustuloa pienempänä etuutena lapsilisä voidaan poistaa.

Perustulon lisäksi tarvitaan edelleen syyperusteisia etuuksia, kuten perustuloa korkeampia sairauskulukorvauksia, työeläkkeitä tai vammaisten sosiaaliturvaetuja.

Perustulosta hyötyvät erityisesti pienipalkkaiset, osaaikatyötä tekevät, kotiäidit ja isät, nuoret ja opiskelijat. Se tukee myös pienyrittäjyyttä ja käsityöläisiä, joiden tulot ovat usein pieniä työmäärään nähden tai tulot vaihtelevat suuresti. Se tukee myös alueellista tasa-arvoa ja mahdollistaa maaseudulla elämäntavat ja elinkeinot, jotka muuten ovat huonosti kannattavia.

Perustulo voidaankin nähdä myös uutena aluepoliittisena instrumenttina, vaurauden siirtona kasvukeskuksista syrjäseuduille. On mahdollista, että se kääntää osin muuttovirtaa keskuksista reunamaille. Se helpottaa etätyötä ja yksityisyrittäjyyttä maaseudulla ja pikkupaikkakunnilla.

Myös yhteiskunnan nykyiselle kehitysvaiheelle välttämätön aikuiskoulutus saa perustulosta uuden voimavaran. Se mahdollistaa työttömille nykyistä joustavammin taloudellisen tuen uudelleenkoulutuksen ajaksi, samoin se helpottaa sapatti- ja opintovapaalle siirtymistä ja kaikenlaiseen vapaaehtoistyöhön antautumista.

Suurimmalle osalle ihmisistä perustulo ei lisäisi tuloja. Vaikka perustulo maksettaisiin kaikille, se verotettaisiin "normaalituloisilta" ihmisiltä pois. Paljonko perustulo voisi olla? Esitetyissä malleissa perustulon määrä vaihtelee 250 - 800 euroa/kk. Pienin summa takaisi vain osittaisen toimeentulon ja kannustaisi vähintäänkin osa-aikatöihin. Se ei korvaisi kokonaan toimeentuloturvaa. Isoin summa takaisi täyden perustulon, mutta olisi yhteiskunnalle kallis. Vihreät esittävät kaikille aikuisille maksettavaa 440 euron perustuloa kuukaudessa. Se korvaisi minimietuudet. Sen lisäksi maksettaisiin syyperusteisia tukia, esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyyskorvausta ja työeläkettä. Kansaneläkkeen perusosa olisi vihreiden mallissa 600 euroa kuukaudessa.

Lisätietoja: http://www.vihreat.fi/fi/perustulo


	Etusivu Henkilöesittely Politiikkaa Usko tai älä Kirjoitukset ja puheet Linkit BLOGI In english	Siirrytään perustuloon. Siirrytään repaleisesta perusturvasta kattavaan perustuloon eli kansalaispalkkaan, joka turvaa vähimmäistoimeentulon kaikille. On monia syitä, miksi perustulo on ajankohtainen vaatimus. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu teollisen yhteiskunnan oloihin, pysyvien palkkasuhteiden, lyhyiden työttömyysjaksojen ja suhteellisen matalan työttömyystason aikakaudelle. Sitä aikakautta ei enää ole. Elämme muuttuvien työsuhteiden, moniammatillisuuden, syrjäytymisen, rakennetyöttömyyden sekä elämäntapojen kirjavuuden ja monikulttuurisuuden aikaa. Kaikki ne nostavat esille tarpeen siirtyä tarveharkintaisesta perusturvasta kaikille yhtäläiseen perustuloon. Tavallaan vuonna 1947 säädetty lapsilisä ja vuonna 1957 säädetty kansaneläke ovat perustulon "äitejä", niihin ovat kaikki oikeutettuja työhön ja varallisuuteen katsomatta. Perustulo takaisi kaikille vähimmäistoimeentuloturvan. Perustulo on kaikille suomalaisille pelkän kansalaisuuden perusteella maksettava säännöllinen kuukausitulo. Se ei siis edellytä työssäkäyntiä eikä sitä saadakseen tarvitse esittää syyperusteita. Se maksetaan yksityisille ihmisille, ei kotitaloudelle. Sen saaminen ei riipu muista tuloista. Perustulolla on paljon etuja. Se vähentää työttömyyttä ja lisää osa-aikatöiden kannattavuutta. Se edistää ns. matalan tuottavuuden työpaikkojen syntymistä ja palvelualojen kasvua. Perustulon avulla voidaan vähentää tuloloukkuja, jotka nyt ovat suuria varsinkin pieni- ja keskituloisilla. Perustulo tuo määräaikaisiin työsuhteisiin vakautta, jolloin esimerkiksi perheen perustaminen, asunnon hankinta ja tulevaisuuden suunnittelu olisi nykyistä paremmin mahdollista. Näin perustulo lisää yksilöllistä vapautta ja mahdollisuuksia elämäntapavalintoihin. Ihmisten luukuttaminen on yksi sosiaalivaltion nöyryyttävimpiä piirteitä. Toimeentuloturvan, asumistuen, sairaspäivärahojen, kotihoidontuen, opintotuen ja työttömyysturvan anominen ja saaminen edellyttää sosiaalitoimistossa, Kelassa ja työvoimassa juoksemista määräajoin, elämäntilanteen ja rahankäytön selvittämistä, kuittien kanssa pelaamista. Vaikka virallisena tavoitteena on pitkään ollut "yhden luukun periaate", se ei vain ole toteutunut. Perustulokaan ei poista kaikkea syyperusteista sosiaaliturvaa, koska perustulo väistämättä turvaa vain vähimmäistoimeentulon. Mutta se yksinkertaistaa kuitenkin luukuilla juoksemista. Perustulon taso tulee virittää työttömyyspäivärahan ja sairauspäivärahan perusosien, opintorahan ja kotihoidontuen tasolle, jolloin nämä voidaan yhdistää perustuloon. Myös perustuloa pienempänä etuutena lapsilisä voidaan poistaa. Perustulon lisäksi tarvitaan edelleen syyperusteisia etuuksia, kuten perustuloa korkeampia sairauskulukorvauksia, työeläkkeitä tai vammaisten sosiaaliturvaetuja. Perustulosta hyötyvät erityisesti pienipalkkaiset, osaaikatyötä tekevät, kotiäidit ja isät, nuoret ja opiskelijat. Se tukee myös pienyrittäjyyttä ja käsityöläisiä, joiden tulot ovat usein pieniä työmäärään nähden tai tulot vaihtelevat suuresti. Se tukee myös alueellista tasa-arvoa ja mahdollistaa maaseudulla elämäntavat ja elinkeinot, jotka muuten ovat huonosti kannattavia. Perustulo voidaankin nähdä myös uutena aluepoliittisena instrumenttina, vaurauden siirtona kasvukeskuksista syrjäseuduille. On mahdollista, että se kääntää osin muuttovirtaa keskuksista reunamaille. Se helpottaa etätyötä ja yksityisyrittäjyyttä maaseudulla ja pikkupaikkakunnilla. Myös yhteiskunnan nykyiselle kehitysvaiheelle välttämätön aikuiskoulutus saa perustulosta uuden voimavaran. Se mahdollistaa työttömille nykyistä joustavammin taloudellisen tuen uudelleenkoulutuksen ajaksi, samoin se helpottaa sapatti- ja opintovapaalle siirtymistä ja kaikenlaiseen vapaaehtoistyöhön antautumista. Suurimmalle osalle ihmisistä perustulo ei lisäisi tuloja. Vaikka perustulo maksettaisiin kaikille, se verotettaisiin "normaalituloisilta" ihmisiltä pois. Paljonko perustulo voisi olla? Esitetyissä malleissa perustulon määrä vaihtelee 250 - 800 euroa/kk. Pienin summa takaisi vain osittaisen toimeentulon ja kannustaisi vähintäänkin osa-aikatöihin. Se ei korvaisi kokonaan toimeentuloturvaa. Isoin summa takaisi täyden perustulon, mutta olisi yhteiskunnalle kallis. Vihreät esittävät kaikille aikuisille maksettavaa 440 euron perustuloa kuukaudessa. Se korvaisi minimietuudet. Sen lisäksi maksettaisiin syyperusteisia tukia, esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyyskorvausta ja työeläkettä. Kansaneläkkeen perusosa olisi vihreiden mallissa 600 euroa kuukaudessa. Lisätietoja: http://www.vihreat.fi/fi/perustulo .